tiistai 23. elokuuta 2011

6,5 viikkoa suomea takana

Mun isä kertoi eilen että mun blogissa ollaan kaivattu mua, niin pahaksi on taas asiat menny että en oo itse saanut tarkastettua:D

Arki on takaisin kuvioissa. Teen töitä 5 päivää viikossa, olen hankkinut salikortin jota olen jaksanut käyttää hälyttävän aktiivisesti 6 päivää viikossa, taiteidenyö oli mahtava ja ihana Salla oli käymässä skotlannista, Jenni on vaasassa, vietettiin mahtava ilta tequilatiinan kanssa, Anna on saanut koiranpentuja joita odotan pian näkeväni, oma kämppä olisi maailman paras ja hakusessa mutta vaikea löytää, olen hieman ahdistunut kun olen huomannu kuinka rahan eteen saa tehdä töitä eikä se kumminkaan tuo rikkautta, suunnittelen täysillä karkaavani viikonlopuksi Lausanneen marraskuussa ja ikävöin kuoliaaksi mun sveitsiystäviä, vaasan yöelämä on yllättänyt positiivisesti ja olen huomannut että täälläkin on ihmiset vallan mukavia. Ollaan saatu hulluna rahaa kirpparilla vaikka sen tuoma ahdistus ja stressi on ihan järjetöntä:D Haluaisin jonnekkin viikonlopuksi, Lontoo, Rooma, Barceloona, mikä tahansa melkeen. Haluaisin myös etelänlomalle koska olen taas kalpee kun kalkkuna. Lausannessa on vielä helteet, mä olen saanut maailman hienoimman talvitakin joten odotan jo talvea.

Alprosoyan jugurtit on edelleen yhtä hyviä, subwayta jota kaipasin niin valtavasti olen saanut syödä ihan tarpeeksi, peruna ei ole niin hyvää kun muistelin, kalaa tulee pian korvista ulos, sienet ja marjat on mahtavia. Fazerin suklaata olen syönyt pyöreät nolla kertaa. Mulla on ikävä fonduetä.

En taas voi uskoa kuinka aika kiitää, vastahan mä tulin takaisin ja nyt on jo näin monta viikkoa mennyt. Tuntuu että mun päivät on suomessa paljon lyhyempiä kun mitä ne oli sveitsissä, sielä kun pääsin puoli kuudelta töissä mielestäni mulla oli vielä kokopäivä edessä kun ryntäsin asunnosta pihalle. Täällä tuntuu että päivä on jo ohi kun herään sunnuntai-aamuna 10.00.

Mmm, mulla on outo tunne mahassa ja olen vähän levoton. Samalla tahdon jotain pysyvää taas vaihteeksi. Edelleen kirpasee kun äitini hokee vähän joka väliin jossa viittaan että mähän olen vaasassa että "no, suhun ei voi luottaa kun saatat olla jossain ihan muualla parin viikon päästä". Haha. Nyt haluaisin vaan rahaa, kämpän, opiskelupaikan ja oman kotikaupungin. Sit on asiat hyvin. Samalla tahtoisin edelleen matkustaa eli ahdistan itseni vähän nurkkaan. Ilman rahaa en kumminkaan saa tehtyä mitään ylläolevista eli tässä sitä tampataan.

Toisinsanoen kaikki hyvin, se mikä ei ole hyvin on täysin itseaiheutettua :D










sunnuntai 7. elokuuta 2011

Hullun tehokkaat päivät

Perjantaina lounaan jälkeen jälkeen Jenny ylipuihui mut lainaamaan pyöräänsä kun olin matkalla käymään niiden kämpillä, mulla oli uus valkonen mekko päällä johon heitin ruokaa. En ollut kovin innoissani mutta se oli aika mukavaa. Aurajokea pitkin niin ei tarvinnut sukkuloida autojen seassa. Pyöräileminen turussa syvensi entisestään mun rakkautta Turkua kohtaan:D Pyöräilin takasin ja ehdin shoppailla vähän ennen Jennaa. Jennan tapaaminen oli mahtavaa!:) Niin kivaa, outoa ettei oltu nähty kuukauteen kun ennen nähtiin joka päivä sveitsimaassa 7kk ajan. Tallille mennessä oli tarkoitus mennä uittamaan heppoja mutta rannalla olikin jonkimoinen yleinen mitallijuhlinta jossa oli varmasti monia kymmeniä ihmisiä, uittaminen vaihtui käyntimaastoksi ilman satulaa. Ilta meni banaanimuffinssejen parissa.

Lauantaina oli herätys kahdeksalta ja lähtö tallille, tehokkaat 2 ratsastusta ja heppojen hoito jonka jälkeen suihkun kautta junaan kohti Lahtea. Jennyn hepat on niin hienoja! Dumlekin on kehittynyt miljoonasti viime joulusta kun viimeksi sillä ratsastin. Fondin olisin halunnut pakata mukaan. Lahdessa oli Monican synttärijuhlat ! Superkivaa, viihdyttiin tosin enemmän Monicalla mutta käytiin Tivolissa pari tuntia jonka jälkeen jatkettiin Seurahuoneen kautta takasin Monicalle jatkoille.Nähtiin viimeksi helmikuun lopussa, HULLUA ! Oon niin käsittämättömän ylpeä että Monica pääsi lukeman lakia Helsinkiin ja mä tulen varmasti käymään siellä moikkaamassa myös Monican super kämppistä Maijaa !

Tänään heräsin sohvalta aikasin, vähän siivoomista ja aamupalaa jonka jälkeen mun kyyti saapui Lahteen, isi ajoi tampereelle ja Peter vaasaan. Se on ajanut enemmän jo nyt kun minä koko mun autokoulun aikana. Sen synttäreihin on 3 kk ja 1 päivä. Mä nukuin koko matkan. Vaasassa sain isin saabin ja ajoin meidät äitin luokse. Saabi on ehkä taas mun lempiauto:D En oo ajanut sillä kun kerran tänä vuonna aikasemmin joten se on ymmärrettävää että olin unohtanut sen mahtavuuden. Hahah. Nyt on pyykillinen vaatteita pesty, ajattelin katsoa vähän jotain sarjaa ja huomenna on hektinen päivä tiedossa. Viimeinen lomapäivä koska tiistaina olen taas työelämässä ! 







Olen myös todennut että lähes kaikki suomalaiset on blondeja ! Kesti hetki

torstai 4. elokuuta 2011

Check

Kokopäiväinen työpaikka- CHECK
Selviäminen turku ajelusta Peter puoliksi kuskina-CHECK
Kiipeilymaasto heppojen kanssa- CHECK
Iltaviini-CHECK
Aamupalalounas Fontanassa-CHECK
Shoppailua liialla rahalla turussa-CHECK
Aurajoki kävely-CHECK
Himorakastus Fondiin- CHECK
Suunnittelu Fondin kidnappaamisesta Vaasaan-CHECK
Iltaviini ja saarioisten jauhelihapizza-CHECK

Saatan rakastaa Turkua


tiistai 2. elokuuta 2011

Ystäväpäivä

Jeii, tänään on ollut ihana ystävä päivä. Aamulla heräsin ja menin hetkeksi trampalle ottamaan aurinkoa, nykypäivänä käytän aurinkorasvaa aina, tunnin ehdin olla ennenkun sovin Maijen kanssa että mennään rannalle. Ennen sitä juoksin torille metsästämään mustikoita koska eilen en saanut poimittua tarpeeksi, en löytänyt. Oltiin pari tuntia rannalla ja poikkesin periaattesta ja kävin uimassa Suomessa. Siitä on niiiiiiiiiiiin paljon aikaa kun olen sen viimeksi tehnyt. Sairaan kylmää ja paljon fisuja. Naurettiin hulluna meidän yläaste ja varsinkin lukion ekan luokan ajoille. Oltiin ihan hirveitä kauhukakaroita mutta hyviä ihmisiä meistäkin on kasvanut. Yksi parhaista muistoista on ehkä kun meillä oli kemiaa ja koko luokka oli vähän rauhaton, opettaja sanoo hyvin agressiivisesti "Ne joita ei kiinnosta voi lähteä." minä ja Maije vaihdettiin yksi katse (toiselle puolelle luokkaa, meidät erotettiin jo ensimmäisen lukion koulupäivän jälkeen) noustiin samaan aikaan ylös ja marssittiin ulos. Opettaja oli shokissa ja muu luokka ihan hiljanen. Me mentiin iloisesti Arnoldsiin donitsille ja juhlittiin vapaata tuntia. Ei me enään ikinä tehtäis noin:D

Mentiin keskustaan puoli neljän maissa ja tavattiin Anna ja mentiin syömään Spicesiin. Se oli jotain thaimaalaista tai jotain sellaista.Oikeen hyvää. Söin yhden kevätrullan (alan olla rakastunut) alkuruuaksi ja pääruuaksi kanaa, bambua ja herkkusieniä. BAMBUA !! Sehän on se puu? Se oli sairaan hyvää. En voi tajuta että söin ruuaksi puuta. Mentiin sisustuskaupan kautta torille ja mulla iski pieni omankodin tarve. Torilla syötiin pehmikset ja kerettiin kiertelemään vähän kauppoja ennenkun Jenni soitti. Jenni on takaisin vaasassa:)! Ja pysyy Vaasassa kunnes mennään Ausseihin. Menin poimimaan Jennin kyytiin ja käytiin Gigantissa sekä Citymarketissa hakemassa vähän perustarvikkeita Jennille ja sitten mentiin Lassen parvekkeelle istumaan ja juttelemaan. Jos sopiva kämppä löytyy (halpa ja hieno:D) niin muutetaan keskustaan kämppiksiks! Niin hyvä! Ensiksi tosin molempien pitää hommata työ mutta siitä en ota stressiä, me saadaan kyllä työt !

Nyt tulin juuri kotiin ja alotin huomisen työhaastattelun jännäämisen. Se tuntuu niin eriltä kun palavasti haluaa juuri tämän työn ! Kaikki olisi hyvää ja tykkäisin varsinkin mun työnimikkeestä:D Mun pitäisi myös saada pakattua laukku joka toimii sekä turussa että lahdessa. Nyt pitää alkaa töihin !

Huippupäivä!

Anteeksi ja kiitos

En ole edes avannut blogiani lähes kahteen viikkoon. Pyydän anteeksi teiltä jotka on silti joka päivä jaksanut tarkistaa.

En tiedä, elämäni on tällä hetkellä aika hullunmyllyä. En ole laisinkaan päässyt rutiineihin takaisin, en voi uskoa että tämä on jo neljäs viikko suomea. Olen pian ollut täällä kuukauden. Olen kaivannut sveitsiin, paljon. Olen ikävöinyt  sveitsin ystäviä, lapsia ja Lausannea. Päätin että ennen joulua mun on pakko käydä moikkaamassa, maksoi mitä maksoi. Sveitsi elämäni on kumminkin ohi, en saa ikinä takaisin sitä aikaa mitä mulla silloin oli ja se pitää vaan hyväksyä. Lausannella tulee aina olemaan paikka mun sydämmessä enkä uskonutkaan että sen jättäminen olisi ollut näin vaikeaa. Olen ollut vähän rauhaton ja Lontoo on käynyt mielessäni joka päivä. Olen rakastunut Lontooseen. Tahdon ehdottomasti ulkomaille vielä. Opiskelut tuntuu taas niin kaukaisilta. En kertakaikkiaan halua miettiä sitä faktaa että joutuisin sitoutumaan johonkin paikkakuntaan 5-6 vuodeksi. Äitini sanoi sen hyvin kun kysyin että miksi hän ei ota uutta koiranpentua nyt kun minä olen kotona ja voisin katsoa sen perään kun äiti on töissä. "Suhun ei voi luottaa, sä saatat olla ihan eri maassa kahden viikon päästä" nyt toi kuullostaa vähän törkeeltä mutta se on totta.

Mulla ei ole mitään valitettavaa. Suomi elämä on ollut mahtavaa ! Ihmiset, vanhat tutut joita tapaa kun on ulkona, lämmittää niin mieltä ! Monet on tullut baarissa puhumaan ja tunnustaneet lukeneensa mun blogia ihan alusta asti. Toisin sanottuna mulla ei ole ollut paljoa uutta kerrottavaa kun sveitsistä ollaan kysytty:D On ollut mahtavaa viettää aikaa perheen kanssa, ystävien joita tuntuu että en kumminkaan ole vielä ehtinyt nähdä tarpeeksi, päivät lentää!

Viime kirjoituksen jälkeen paljon on tapahtunut. Sain puhelimeni jonka kanssa on muodostunut pieni viha-rakkaus-viha suhde. En ole kovin tekninen ja se on vähän vaikea. Katsottiin bridesmaids elokuvissa ja meinasin tukehtua nauruun. Ajoin Vaasasta Turkuun ihan yksin autossa jossa ei ollut ilmastointia eikä radiota. Vietin turussa hienot 2 päivää, amarillossa, kaupungilla ja ehdin käymään tallillakin ja ratsastaa Fondia. Fondi on niiiiin ilo ratsastaa että ei ole tosikaan. Meinasin kuolla kipuihin tämän jälkeen. Mikään liikunta ei pidä ratsastuslihaksia kunnossa jos ei ratsasta pitkään aikaan. Ajoin ihan yksin taas samalla autolla Lahteen samalla harmitellen mun puhelimen toimittomuutta. Miks hitossa siinä on gps jos se gps ei löydä kadunnimiä joita mä haen? Poimin mummon kyytiin ja ajettiin Kausalaan. Poljin 21 km pyöräilylenkin mua 60 vuotta vanhemman naisen kanssa, söin grilliruokaa ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja nukuin komerossa. Seuraavana päivänä ajoin meidät Luumäelle. Sielä sain nukkua erillisessä rakennuksessa ja multa kyseltiin kun sinne menin että eikai pelota ja miten sen oven saa lukittua jne. Eiköhän siellä pimeässä sit pelottanut niin hemmetisti kun kerta noin varmisteltiin pelottaako. Sitten matka vei Ristiinaan, sieltä Mikkeliin ja takaisin Ristiinaan, yö Ristiinassa mökissä joka oli ehkä maailman hienoimmassa paikassa.





Aamulla yhdeksältä alkoi ajo jyväskylän kautta Vaasaan. 6 tuntia myöhemmin oltiin kotona. Värjäsin hiukset, ajettiin Tervajoelle äidin kanssa katsomaan uutta autoa. Ensimmäisenä äiti ilmottaa että hänen on saatava automaatti koska manuaalilla hän ei osaa ajaa, seuraavassa lauseessa se haluaa koeajaa manuaali autoa koska Juliahan osaa ajaa ja toi auto on niin söpö. Söpö auto ei kumminkaan ollut mielestäni niin kiva ja koeajettiin vielä toinen manuaali jonka mä olisin ottanut heti. Läheltä piti että äiti olisi tullut manuaaliauton kanssa kotiin mutta pidettiin päämme kylmänä. Lauantaina käytiin illalla Fondiksessa syömässä tyttöporukalla ja lähdettiin vaasan yöhön. Matkalla kotiin tein tieteellisen testin. Aikasemmin tänä kesänähän kävelin ilman kenkiä kotiin Lausannessa, valitin siitä että asvaltti oli oikeesti tuskallinen, paljon kovempi kun täällä. SE ON TOTTA ! Ei sattunut laisinkaan kävellä yhdellä kengällä kotiin. Syytän mun l4 cm korkoja. Tapasin Kiankin matkalla ja oli mukava jutella vähän heppajuttuja. Sunnuntaina ostin uuden tietokoneen ja katseltiin äitin kanssa matkoja. Pariisi, Lontoo, Barceloona, Rooma. Ei vielä tilattu mutta tänä syksynä mennään varmasti. Pariisiin tai Lontooseen jos minä saan päättää. Pariisiin koska äiti haluaa niin kovasti, Lontooseen koska sinne mä haluan. Molemmat käy oikeesti yhtähyvin!

Tänä aamuna laitoin työhakemuksen menemään, mun pitäisi oikeesti aktivoitua tän haun kanssa mutta mulla ei ole ollut aikasemmin aikaa. Haha. Ajettiin Laihialle mustikkametsään. 2 tuskallista tuntia myöhemmin annettiin periksi ja ajettiin kotiin. Muistin miksi en ole käynyt sitten ala-aste aikojen mustikassa. Nyt innostuksen vei kyllä sen että niitä ei löytynyt paljoa. Kotiin tullessamme oltiin niiiiiiiiiiiin poikki että oli päikkäreiden aika. 1,5 tuntia, millon oon viimeksi nukkunut päikkärit? Ylikauan sitten. Sit oli mustikoiden putsaus, kiitin luojaa etten saanut enempää poimittua, sellasta tuskaa! Poimimistakin pahempaa. Isi ja Peter heitti mut västerviikkiin äidin luokse. Peter oli kuskina! Jo toista kertaa olin tällä tavoin kyydissä. Peter siis opettelee ajokorttia varten. Viimeksi kun olin Peterin kyydissä oli noin 2 vuotta sitten. Se haki mut mopolla koska mun oma mopo oli hajonnut. Itkin, kijuin ja huusin koko matkan kaupungista västerviikkiin. Peter pysäytti silloin mopon monta kertaa ja sanoi että mun on pakko olla hiljaa koska me ajettiin keskustassa ja sitä nolotti. Olin ihan hysteerinen ja pelkäsin oikeesti elämäni puolesta. Vannoin etten ikinä enään nouse sen mopon kyytiin enkä niin tehnytkään. Nyt meni paremmin.

Olen näiden parin viikon aikana hankkinut uuden pyörän, uuden puhelimen, uuden tietokoneen ja uudet silmälasit on tulossa. Pakko tunnustaa että en ole maksanut näistä itse kovinkaan paljoa mutta työ alkaa olla tarpeessa koska kyllä se raha-hana jossain vaiheessa menee kiinni. Siksi olen enemmän kun onnellinen kun sain heti kutsun hakemaani työpaikkaan, siellä tekisin niin mielelläni töitä ja se olisi sitäpaitsi kokoaikainen. Niin moni hakee vaan osa-aikaisia.

Jenni on taas Suomessa! Ihanaa ihanaa ihanaa:)!! Olen niin onnellinen, huhtikuusta on aivan liian pitkä aika. Huomenna siis tiedossa Jenniä, toivon mukaan myös Annaa ja sitten pitäisi ehtiä Giganttiin hakemaan mun pikkukoneen laturia joka on ollut huollossa. Keskiviikkona on iltapäivällä työhaastattelu jonka jälkeen on lähtö Turkuun. Heppailua ja Jennan tapaaminen on ainakin ohjelmassa ja lauantaina lähden Lahteen juhlimaan rakkaan Monican synttäreitä. Sunnuntaina olisi tarkoitus palata vaasaan ja pysyä vaasassa myös sekä oikeesti normalisoitua. Nyt olen vähän jokapaikassa.

En oikeasti osaa sanoa miten käy blogin mutta kiitos teille reippaille lukioille, on aina yhtä kiva saada kommenteja ja ihanaa että niin moni on jaksanut seurata mun päiviä:)!