sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Enemmän halloweenia kiitos

Ohjelmaa on ollut !

Perjantaina oli tosiaan White horse, josta on tullut lempipaikkojani. Mahtavaa palvelua ja meille jopa taiottiin pöytä tyhjästä kun ei sellasta ensin ollut. Lähdin kotiin jo yhdentoista bussilla eli pääsin ajoissa nukkumaan.




Lauantaina heräsin kymmeneltä ja lähdin suoraan Lausanneen, mielipuoleista shoppailua ja havahdin yhtäkkiä kun olin kassajonossa valkonen takki käsissä, herranjumala sentään. Ei oo kovin fiksu valinta varsinkaan mulle. Joten vaihdoin sen beigeen, onneksi. Ostin taas vaihteeksi maailman kauneimman mekon ja myös elämäni kalleimmat sukkahousut, täällä ei oo pirkkaa :( Sitäpaitsi ne meni rikki heti ekassa käytössä vaikka niiden piti kestää ! Ostin myös alennuksesta Gris de Gris-viiniä, 3 euroa. Jostain syystä jopa halppisviini on täällä hyvää kun suomessa en tykännyt viinistä laisinkaan.

Illalla tapasin Suen juna asemalla, käytiin katedralin lähellä olevassa kellari baarissa, hieman iski ahtaanpaikan kammo ja oli liikaa ihmisiä joten päätettiin liikkua muualle. Matkalla kohti Darlingsia löydettiin uusia ystäviä joista yksi oli suuri suomifani, muistaakseni se on asunut suomessakin pari kuukautta, ja yllätysyllätys fanittaa metallibandeja. Käytiin jossain pubissa jonka nimeä en muista, luulin että olin kadottanut henkkarit joten jonossa vedin koko laukun sisällön ulos ja pengoin ehkä 10 minuuttia kunnes löysin, eikä se portsari edes halunnut nähdä niitä mutta ei vaivautunut sanomaan sillävälin kun etsin.

Sveitsissä on ihan käsittämätöntä kuinka hyvin voi mennä ulos ilman rahaa, eilisen saldo mun osalta oli se 3 euroa viiniin ja 3 francia junaan että pääsin kotiin, niin ja 3 francia narikkaan. Täällä tarjotaan ihan surutta kaikille, myös baarimikot heittää surutta pari kaupanpäälle drinkkiä vaikka ei edes tilaa. Ja itse suosin sitäpaitsi paikkoja joissa ei sisäänpääsyä. Olen ottanut oikeen elämäntavakseni elää säästeliäästi kun aina palkkapäivän jälkeen pimahdan ensimmäisenä lauantaina, en oikeasti tiedä miten saan kaiken kotiin täältä.

Käytiin myös Darlingsissa kunnes tuli valomerkki, kellojahan oltiin siirretty eli se oli vasta neljä, vaikka se oikeasti olisi ollut viisi. Mentiin juna-asemalle odottamaan, mulla oli vähän tuskallisempi odotus kun oli taas sunnuntai ja tiesin että tulen olemaan kotona kahdeksalta, tai oikeasti yhdeksältä. Aloitin spurguelämäni ja nukahdin asemalla, ihan siististi istuen penkillä eli älkää huolestuko mamma & pappa. Kello seitsämältä saan herätyksen viereltä istuneelta mieheltä, se oli käynyt ostamassa kahvin mulle. Voi että olinkin onnellinen ! Ei sillä että joisin kahvia tai mitään mutta hetken jo mietin että pitäiskö mun juoda se oikeesti, vaan siksi koska olin niin positiivisesti yllättynyt. Mutta ei, myrkyltähän se maistui joten leikin että siemailin sitä siinä 15 minuuttia kunnes oli jo aika mennä junaan. Täällä ollaan niin mukavia tuntemattomillekkin ihmisille !

Viiden tunnin yöunien jälkeen heräsin ja pakkasin kamat kasaan ja lähdin kohti Lausannea. Tapasin mäkkärissä Dianan, Monican ja Erjan. Suunniteltiin Pariisin matka niin että meillä on minuuttiaikataulu. Luulen että tulee aika rankka reissu!:D Mäkkärin jälkeen lähdettiin Starbucksiin jälkkärille, olin kassalla maksamassa teetäni kunnes tajusin että olipas kämänen jälkiruoka. Melkeen sain itseni huijattua ja tajusin vasta viime tingassa että tee ei oo mikään jälkiruoka joten ostin kanssa cookien. Juteltiin vähän kaikesta ja päätettiin että 27.11 mennään Macumbaan (ranskassa), tän alueen isoin yökerho, jossa on SEAN PAUL esiintyjänä !! Miettikää. Halleluja. Elämä on aika mahtavaa:)!

Sain kyydin Dianalta ja Monicalta kotiin ja nyt voin sanoa että olen ihan puhki. Onneksi huomenna on myöhäinen aamu joten saan nukkua yhteentoista, halleluja vol 2 !

perjantai 29. lokakuuta 2010

Syksy

Niin kauniita syyspäiviä! Tänään ei tarvinnut edes takkia. Kirkas taivas ja auringossa lähemmäs 20 astetta.





Eilinen meni ihan tavallisesti, aloitin uuden terveellisen elämän. Se epäonnistui ekana päivänä kun ruotsalaisessa tapaamisessa oli karkkia. Paljon, halloweenin kunniaksi, joten uusi terveellinen elämä oli hieman katkolla mutta nyt jatkuu taas. Oli mukava nähdä taas vähän sveitsi porukkaa ! Ja mua haastateltiin johonkin blogiin "ruotsalaiset sveitsissä" otsikolla. Muilla oli hauskaa koska niiden seassa olen niin kaukana ruotsalaisesta kun vaan voi olla. Ohjaajat on myös hieman pihalla siitä mitä suomenruotsalainen tarkoittaa, yksi sanoi että "No,mutta ihan hyvinhän sä sentään ymmärrät ruotsia" niin kun se on äidinkieleni:) Ja toinen kysyi eilen että ymmärränkö mä mitä puhutaan kun kaikki puhuu niin nopeesti, se on edelleen äidinkieleni. Olen myös saanut kysymyksen miten voin olla että olen käynyt ruotsinkielisen koulun kun kumminkin mulla on brytning, se olisikin jännää jos tukholman ruotsi olisi samaa suomenruotsin kanssa. Eilinen haastattelija oli asunut ruotsissa 5 kk ja se sai kehuja kuinka hyvä sen ruotsi on. Ei se mitään vaikka oon puhunut ruotsia koko elämäni ykköskielenä, en silti osaa:D

Tänään tosiaan huippu keli, ihan niinkun pari aikasempaa päivää, viikonlopuksi kuulemma luvattu tosi surkeeta säätä eli nyt pitää nauttia. Eilen oltiin ulkona lasten kanssa melkeen 6 h ja tänään aika sama. Nyt illalla menen tapaamaan Svenjaa ja Sueta Morgesiin, white horseen. Huomenna ajattelin aktivoitua kaupungille shoppailemaan (palkkapäivä tänään, wuhuu!!) eli toisinsanoen ostamaan Nilsille syntymäpäivä lahja, loput rahat säästöön sillä Pariisin matkaan on enään 2 viikkoa! Illalla halloween juhlintaa ja sunnuntaina pariisin matkan suunnittelua Manorassa.


keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Onnea

Huippupäivä takana:)!

Aamulla siivosin ja pyykkäsin ja silitin, oli ihana palata taas rutiineihin pitkästä aikaa. Vaikkakin siivoustahti oli jo kadonnut joten mulla meni aika paljon aikaa, haha. Lounaaksi tein pannukakkua Nilsille ja minä ja Maxence syötiin pasta bologneseä.

Sitten suunnattiin kohti Morgesia, ulkona näytti olevan tosihieno keli mutta uskoin sen olevan optinen harha joten pukeuduin kun talvisotaan lähtiessä. Ulkona oli lämmin. Ehkä jopa 15 astetta ! Morgesissa käytiin Manorissa jossa Nils näytti mitä kaikkea tahtoo syntymäpäiväksi (apua, se on jo ensi keskiviikkona) ja Max näytti mitä kaikkea hän haluaa muuten vaan. Manorin jälkeen lähdettiin puistoon jossa vietettiin melkeen kolme tuntia, olin myös ollut reipas ja ottanut välipalan mukaan eli pidettiin piknik välissä.

Kotona oltiin viiden aikoihin, pojilla oli taas nälkä joten oli uuden välipalan aika ja mä ehdin tyhjentää tiskikoneen ja silittää viimeiset vaatteet mitä en aikasemmin ehtinyt. Siinä meni tämä päivä. Nils on ollut superauttavainen ja kiltti, Maxkin on ollut kiltti mutta olisi halunnut mennä tänään mummolle ja paapalle joten oli vähän vihainen kun joutuikin lähtemään Morgesiin, siellä ei tosin enään ongelmaa ollut vaan viihtyi hyvin.

Täällä on tosiaan vielä syysloma joten siksi molemmat lapset on kotona koko päivän. Ensi viikolla alkaa koulut.

Nyt illalla olen tutkinut mahdollisuuksia saada luottokortti täällä, enkä ole löytänyt minkäänlaista syytä miksi se ei onnistuisi, eli kunhan saan pankkikorttini niin menen selvittämään jos saan siihen liitettyä Visan tai Mastercardin. Jos ei Suomi myönnä mulle luottoa niin ehkä Sveitsi myöntää.

Syötiin tortelliniä äsken, en tiedä mitä perheen äiti tekee ruualle kun kaikki on niin hyvää ! Tortellinia en siis todellakaan syö jos itse oon sitä tehnyt, suorastaan kuvottaa mutta nyt siitä tuli melkeen mun lempiruoka.

Kärsin Jetlagista (tunnin ero suomeen:D) joten päätin olla tekemättä mitään tänään, kello onkin 20.41 joten taidan mennä nukkumaan, tai siis silmät ei pysy enään auki. (eilen nukuin tosiaan yhteensä 7 h päivällä ja 10 h yöunet) Nojoo, yritin lisätä kuvia 35 minuuttia ja onnistuin yhdessä kuvassa. Aika masentavaa. Ne joilla ei ole facebookkia saa syyttää itseään:)

Mulla on hyvä fiilis!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Olen kotona

Siltä tuntuu, mulla on melkein yhtä monta kotia kun pankkitiliä

Viimeviikon keskiviikkona aloitin matkan kohti suomea, onneksi olin ajoissa siellä koska se oli yks ranskankielinen sokkelo. Gatella kuulin suomea, kuuntelin korvat pinkeinä niin että sain melkeen päänsärkyä, oli ihanaa tajuta kaikki!

Suomivierailu oli mahtava ! Sitäkin osaa arvostaa ihan eri tavalla kun on ollut poissa. Oli älyttömän kiva tavata kaikkia, perhettä, ystäviä ja sukulaisia ja olen iloinen että tulin. Päivät meni perheen kanssa, ulkona syömisessä ja ystäviä nähdessä, sekä tietenkin hullussa pullossa. Olen syönyt Stramppenilla, Fransmannilla ja Il bancossa, eli arkea ei nähtykkään. Ja suomalainen ruoka oli vähän turhan hyvää joten nyt alotan terveellisen elämäni täällä, kunhan ensin oon tuhonnut 400g aarrearkkupussin ja fazerin sinisen levyn. Haha.

Sain myös kuulla kritiikkiä siitä että blogini on turhan hiljainen, yritän skarpata mutta se on vaikeeta kun kaikki on jo arkea. Tuntuu hieman tylsältä päivitellä samoista asioista päivittäin eikä mitään hassua enään tapahdu. Sain myös kuulla että olen aikuistunut ja että olen edelleen yhtä lapsi. Menee aika +-0 siis.

Sunnuntaina juttelin Jennin kanssa hartaasti ja pitkään ja musta tuntui että olen viihtynyt suomessa niin hyvin että on rankkaa lähteä takaisin. Mutta kokoajan tiesin että takaisin olen tulossa mutta päivät meni nopeasti. Ihan niinkun täälläkin, tätä vauhtia olen pian eläkkeellä, enkä oo edes vielä päättäny mitä aijon opiskella. Maanantaina oli kumminkin parempi fiilis takasin lähdöstä ja huomasin ikävöiväni perhettä täällä ja ennen kaikkea mun sveitsi ystäviä.

Aamulla olen herännyt 04.45 suomenaikaa, eli 03.45 sveitsin aikaa jota tänään elän. Lennot meni normaalisti ja mulla oli väsy. Vaasasta helsinkiin valvoin urheasti muistaakseni mutta Helsingistä Geneveen ei silmät enään pysynyt auki. Luin iltasanomia ja havahdin tasasin välein siihen että mun pää tipahti alas, nostin sen nopeesti ja olin tajuissani maks 20 sekunttia ja sit pää tippui taas alas. En meinannut antaa itselleni lupaa nukahtaa, en tiedä miksi, mutta tunnin pään nostelun jälkeen pistin lehden pois ja nukahdin. Genevestä otin junan Morgesiin ja sieltä bussin Echandenssiin, kotona olin 11.30.

Kahdeltatoista lähdin takaisin kohti Morgesia, aikeissa avata pankkitili, etsin UBC:tä (tms) ja hetken jälkeen löysinkin niiden pääkonttorin mutta siellä ei ollut ketään paikalla, en jaksanut odottaa joten menin postiin avaamaan pankkitilin. Se mitä täällä ei saa postista niin ei saa mistään ! Ne myy puhelimia, tietokoneita, pankkitilejä, pehmoleluja jne. Pankkitili avattu ja kortti saapuu viikon päästä.

Bussikuskit on selvästi ikävöinyt mua, mulle toivotettiin hyvät päivänjatkot tänään kolme kertaa, joka kerta kun bussista poistuin. Se on yltiökohteliasta. Jääkaapissa on mövenpick kalaa, aina oppii jotain uutta. Luulin että se on jäätelömerkki vain.

Kello kolme päätin ottaa pienet päikkärit ja heräsin sitten 19.20, uskon silti että nukun sikeesti kun possu tunnin päästä.

Huomenna työpäivä pitkästä aikaa!

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

It's time for Finland

Nyt alkaa matka kohti suomea !

Päivät on mennyt nopeesti! Äsken kirjotin että eikö kaksi viikkoa voisi mennä nopeasti, ja nehän meni. Tuntui kun se tunne oli eilen mutta kaksi viikkoa! 

eilinen ja tänään ollut täynnä leikkejä, lisää leikkejä ja enemmän leikkejä. Illat olen metsästänyt suklaata. Nyt odotan kovasti päiviä ilman lasten riitelyä, korkeintaan minä ja Peter riidellään. 

Blogi on hiljaa suomivierailuni aikana joten tiistaihin tän kautta, huomiseen oikean elämän kautta:)!

maanantai 18. lokakuuta 2010

kuume

Viikonloppu oli rauhallinen, perjantaina petyin itseeni työpäivän aikana. En ymmärtänyt että oli perjantai joten unohdin erittäin tärkeän asian päivällä. Illalla kävin tapaamassa Maggieta, Lauraa, Suea ja Monikaa, kun ne lähti baariin mä lähdin kotiin, nukuin 12 h yöunet.

Lauantai päivä vietettiin ikeassa. Kaipaan omaa kotia johon saisin ostaa mitä vaan, tosin sillon ei kyllä olisi rahaa. Ikea sai mut ensiksi tosihyvälle tuulelle. Mutta samalla rupesin kaipaamaan kotiin, suomeen. Illalla olisi ollut tarkoitus mennä synttärijuhliin mutta en löytänyt energiaa joten jäin kotiin nukkumaan.

Eilen vietettiin päivä Manorassa joka on jokin kahvila/ruokapaikka ja vaan puhuttiin monta tuntia. Ulkona oli kunnon syysmyrsky ja meinasin jäätyä vaikka mulla oli talvitakki, paksut hanskat ja kaulahuivi. Viime yön nukuin huonosti. Mulla oli niin kylmä että ei edes fleecepeitto, normaalipeitto, vieraspeitto ja päiväpeitto lämmittänyt. Heräsin monta kertaa siihen että meinasin tukehtua kun ilma loppui peittojen alla.

Eli kuumeessa ollaan, juuri sopivasti kun suomen reissu lähenee. Päätä särkee ja on järkyttävän kylmä. Tänään olisi leffailta ruotsalaisten kanssa mutta mun osalta siitä ei tuu mitään vaikka burana alkaa jo vaikuttamaan.

Anteeksi jos tekstini oikein tihkuu positiivisuutta

Nojoo, ei asiat niin huonosti oo, mietin jo että joudun ehkä suoraan lentokentältä pulloon keskiviikkona. Koska siellä on kaikki <3 Olen niin iloinen että tähän aikaan ylihuomenna istun lentokoneessa kohti suomea!

torstai 14. lokakuuta 2010

Viinirypäleitä, verta ja eksoottisia leikkeleitä

Tänään oli erillainen ohjelma, oikeasti olisi ollut vapaa aamupäivä 11.30 saakka mutta tänään oli viinirypäleiden pomimista! Lähdin mukaan yhdeksän aikoihin, se oli sveitsiläinen kokemus.

Sain nopean koulutuksen mitkä on huonoja rypäleitä ja mitkä on hyviä jonka jälkeen sain sakset käteen ja varoituksen että ei kannata leikata sormia. Sen teen tietenkin ensimmäisen 10 minuutin sisään ja verta tuli vaikka muille jakaa, pistin hyvin myrkytetyn viinirypälelehden siihen ja tunnin päästä, kun oltiin valmiita, veren vuoto lakkasi. Meitä oli tosiaan minä, perheen isä ja hänen isä sekä setä. Suomessa nämä sedät ja paapat olisi vanhainkodissa mutta nää poimi mua paljon nopeammin viinirypäleet ja mä taisin olla ainut jonka selkään sattui. Teräspaapat!

Tunnin päästä oltiin valmiita (muut oli jo aloittanut aikasemmin kun minä) ja juotiin teetä sekä syötiin pain au chocolate (suklaaleipiä, alussa yökkäilin niitä kohti kun näin mutta ne on hullun hyviä!) ja suklaakakkua. Luksusta. Sitten sainkin jo lähteä kotiin ja puoli kahdeltatoista hain Nilsin koulusta. Käytiin puistossa jossa yksi äiti kysyi (ranskaksi) mitä kieltä puhun Nilsille, olin niin ylpeä kun vastasin ranskaksi jopa kokonaisella lauseella enkä vain yhdellä sanalla. Jatkettiin jutustelua ja sain tietää että hänen lapsen isä on tanskalainen, yritin selittää että se muistuttaa hieman ruotsia mutta hän ei osannut yhdistää. Koko tää keskustelu käytiin ranskaksi ! Pari viikkoa sitten olisin hyvin nopeasti ottanut englannin käyttöön.

Pian sen jälkeen kun kotiuduttiin tuli myös poimijajengi kotiin, ne oli vienyt viinirypäleet viinipressiin (?) ja nyt oli pöydässä viiniä, leipää ja tuhatta eri leikkelettä. Olin erittäin epäileväinen leikkeleitä kohtaan mutta mut suostuteltiin maistamaan, maistoin kuivattua pekonia, kuivattua steakia ja salamia, loput oli liian eksoottisia.

Seuraavaksi oli tiedossa fondueta ja lisää viiniä. Aah, että rakastankin fondueta! Ruuan jälkeen sain tietää että loppupäivä on vapaa kun aamulla autoin. Mahtavuutta! Keräilin energiaa huoneessani ja katsoin pari jaksoa tv sarjoja jonka jälkeen lähdin neljän junalla Lausanneen, tapasin Gabriellan, Anyan ja erään sveitsiläisen tytön (jonka nimeä en muista, ehkä victoria?) mäkkärissä jossa istuin seuraneitinä. Seuraamme liittyi myös joku sveitsiläinen poika jonka nimeä en kertakaikkiaan osaa lausua enkä kirjottaa ehkä Guijome? Mäkkärin jälkeen siirryttiin starbucksiin missä istuin taas seurana ja jouduttiin istumaan ulkona kun sisällä on aina täyttä. Ulkona oli sitäpaitsi hemmetin kylmä, syksy alkaa tulla, 12 astetta! Starbucksin jälkeen siirryttiin Manoraan istumaan ja siellä kannoin korteni ketoon ja ostin kaakaon että saataisi istua sisällä. Tilasin sen ranskaksi, kiitin ja lähdin pois kunnes tajusin että mulla on vain kuumaa maitoa mun mukissa, joten menin takasin ja huomasin että kassan vieressä oli pussikaakao systeemejä, otin tumman kaakon koska oon saanut päähäni että tykkään tummastasuklaasta.

Sitten mentiin Coopiin jonne oli tullut joulukalenterit! Voitteko uskoa:D Ostin kasan suklaata ja mietin mitäköhän kassatäti ajatteli kun kiikutin 35 francin edestä suklaata kassalle, mutta se on teille suomalaisille ! Varmasti ne mietti mikä syömishäiriö mulla on koska sitä oli tajuton määrä. Käytiin junaasemalla saattamassa Anya ja sitten minä ja Gabriella mentiin mun ranskankoululle missä hän tapaisi muita ihmisiä joilla oli ranskaa ennen mua, jäin lukemaan vähän sanoja ja sitten alkoikin tunti.

Pian onkin jo torstai ja viikonloppu, perjantai menee luultavasti Genevessä, Lauantai päivä Ikeassa ja ilta Lausannessa jossa juhlistetaan syntymäpäiviä.

tiistai 12. lokakuuta 2010

Je comprends

Eilen oli rauhallinen päivä, Nils oli kuumeessa. Leikittiin leegoilla, luettiin 15 satua ja tehtiin muffinsseja, jotka lensi roskikseen. Vissiin luotin liikaa itseeni viime hittimuffinssejen jälkeen ja unohdin puolet sokerista ja laitoin 3 teelusikallista kaakaota kun piti olla 4 ruokalusikallista. Eli ei hätää, en vielä ole mikään huippukokki, oon edelleen Julia.

Illalla oli ranskantunti, alan olla hyvinkin innoissani koska huomaan että välillä ymmärrän mitä ihmiset puhuu mun ympärillä ja tajuan mainoksiakin. Kävelin leffateatterin ohi ja ymmärsin mitkä oli elokuvien nimet. Tunnit oli intensiiviset, kirjoitan kaikki sanat ylös joita en ymmärrä, eilen niitä tuli 2 sivua. Eli opiskelemista riittää ! Jos joku haluaisi lukea mun vihkoa niin voin sanoa että se ei ole helpoin tehtävä, ranskaa on joka rivillä mutta ranskan lisäksi on sekoitettuna englantia (eniten) ja ruotsia sekä vähän suomea. Neljää kieltä ! Oon nyt myös onnellinen että päädyin tänne Sveitsiin ja sain kokonaan uuden kielen mitä opetella, helpompaa se olisi ollut mennä johonkin englanninkieliseen maahan mutta käytän täällä silti paljon englantia kavereitteni kanssa joten sitä saan harjoitella ihan tarpeeksi.

Ilonaihe on että ens viikolla alkaa syysloma kaikissa kouluissa (myös mun omassa) joka kestää 2 viikkoa, eli en missaa ainuttakaan tuntia vaikka tulen suomeen ! Muuten olisin ollut poissa 4 tunnilta joka hieman huolestutti. Vaikea uskoa että mä mietin näin, ennen olisin ollut iloinen jos olisin saanut lomailla koulusta ja ollut erittäin pettynyt jos koulusta olisi lomaa samalla kun mulla on lomaa. Jos ymmärrätte? Oon tehnyt todellisen muutoksen mun asenteeseen (onko se sana? Asenteeseen eli attitude) opiskelua kohtaan. Olisimpa ollut näin reipas aikasemmin !

Uff, I'm loosing my Finnish !

Voin vain kuvitella suomalaisten kavereideni ilon kun ne tapaa entistä kielipuolisemman Julian :D

Ja joululentoliput on bookattu! Olen suomessa 23.12-4.1 Wuhuu!

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

epäkohtia ja hemmetin pitkä yö

Siinä meni viikonloppu, luojan kiitos.

Perjantain vietin tosiaan kotona, oon ihan koukuttunut hells kitcheniin joten sitä katsellessa yritin valvoa edes kahteentoista, teki tiukkaa. Heräsin hyvinkin pirteenä 7.28 enkä saanut enään unta. Harmillista. En lähtenyt kaupunkiinkaan koska päädyin säästämään rahojani, Lauantai päivä meni siis opiskellessa ranskaa, katsoen hells kitcheniä ja kävin lenkilläkin. Ja nukuin päikkärit iltapäivällä. Joista oli paljon hyötyä !

Illalla syötiin pizzaa perheen kannssa ja voin taas todeta että en voisi olla tyytyväisempi täällä. Kovin monella au pairilla on ongelmia työnsä/perheensä kanssa mutta mä en voisi sen suhteen olla onnellisempi ! Lähden junalle jotta ehtisin 21.48 junaan, kun tuun junaasemalle huomaan että se on ihan pimeenä, ei mitään valoja. Muistan että nyt on lauantai eli ei mee junia laisinkaan, sain odottaa 22.27 saakka kunnes tuli bussi jolla pääsisin morgesiin ja sieltä junalla Lausanneen.

-epäkohta nr 1. Matkustin yksin tässä bussissa, se kuski polktti tupakkaa ja joi kaljaa ajaessa? Se oli aloittanut viikonlopun vieton vähän liian aikasin. Pelotti ja kauhistutti, varsinkin kun liikenne on mitä on täällä. Pelkäsin melkeen yhtä paljon kun sillon ku olin peterin mopon kyydissä.

-josta päästään epäkohta nr 2, LIIKENNE ! Mun puolesta sveitsiläiset saisi käydä suomessa autokoulun, jokapäivä uskoni siitä että täällä en uskalla ajaa autoa vahvistuu. Etenkin kun matkustaa busseilla. Monet bussikuskit vetelee katukiviä pitkin kääntyessä joten ei ikinä tiedä minnepäin takaosa heittää ja heittääkö se jonku auton päälle. Turvavälejä ei täällä tunneta, eikä myöskään ekonoomista ajelua. Jarru-kaasu-jarru-kaasu-jarru, sitäpaitsi sellasissa tilanteissa missä ei voi odottaa että joku painaa jarrun pohjaan.

No, jatkuu. Juna Morgesista Lausanneen lähti 23.00 ja perillä olin 23.15, vain 1h ja 15 minuuttia myöhässä. Junamatkalla mua viihdytettiin korttitempuilla, oikein taitavasti. Kiitokseksi siitä että olin hyvä seuraaja ja puhalsin oikeessa kohtaa sain kortin missä oli nimmari ja puhelinnumero, hahha.

Junaasemalla oli porukkaa! Lähdettiin kulkemaan kohti Buzz:ia ja kadotettiin puolet jengistä matkalla, mutta niin siinä aina käy kun on liian paljon. Ei me osata pitää yhtä vaan jakaudutaan ympäri Lausannea.

-epäkohta nr 3, mulla on tosiaan tipaton lokakuu menossa ja ostin veden kun oli niin kuuma, 5 francia !!! 0,33 litraa, ei oo kovin halpaa tää vesilinjalla pysyminen, Darlingsissa ne ei ees suostunut myymään vettä mulle mutta alkoholia tarjottiin. Onko tää edes laillista? (tipaton ei koske viinejä joita juodaan ruuan seurassa)

Buzzin jälkeen mentiin Darlingsiin ja sitten kävästiin Jaggerissa joka oli rokkibaari. Tosin mä jätin kaikki mun tavarat Darlingsin narikkaan eli mulla ei ollut henkkareitakaan mukana niin käännyin takasin ennenkun pääsin ovelle. Mutta mulla on pieni toive että se voisi olla mun Lausannen hullu pullo

Kun kello läheni kahta tajusin että olin juuri missannut viimesen junani mutta ajattelin että menen ensimmäisellä 5.58 junalla, ei siinä mitään moni muukin joutuisi odottamaan ja täällä baarit sulkee vasta viideltä. Kello kolme teki mieli itkeä kun rupesin miettimään että viellä 3 h ja mulla oli väsy eikä yhtään huvittanut ja olisi pitänyt mennä kotiin 01.45 junalla.

No, 04.20 käveltiin kohti junaasemaa, siellä avattiin viideltä jo leipomo ja jotain mutta mulla oli vaan väsy, huomaan taululta että ei mene mitään junaa 5.58  eli joutuisin varmaan odottamaan ensimmäistä bussia, eli kello seitsämään. oi sitä onnea !

-Epäkohta nr 4, hemmetin sunnuntait kun mikään ei toimi Sveitsissä!!

Vähän yli viis tajuan kattoa aikatauluja uudestaan ja huomaan että 05.28 menee juna kohti allamonia ja se on S3 juna, S3 pitäisi pysähtyä mun asemalla teoriassa joten ei muuta kun elämä on pelastettu fiilis ja kohti junaa.

Se ei pysähtynyt. Päädyin morgesiin ja kävin kattomassa bussiaikataulun, ensimmäinen bussi menisi 07.33, kello oli 05.40. Päätin mennä sitten leipomoon ja syödä croissantin ja miettiä elämäni surkeutta ja sitä etten enään ikinä mee ulos Lauantaina täällä jos ilta valuu sunnuntain puolelle.

-Epäkohta nr 5, leipomossa oli myös baari. Tai baaritiski. Kun rauhassa istuin syömässä croissanttiani niin baarimikko tulee kysymään jos haluan viiniä tai olutta. Kello oli 05.45 sunnuntai aamuna, näytänkö mä siltä !?

Kello 6 otan junan takaisin Lausanneen, ajattelin että odotan siellä mielummin kun Morgesin friikkejen keskellä. Sitä osittain kaduin. Mutta suhtkoht hyvin aika meni ja kello oli 07.20 kun otan junan takaisn kohti Morgesia.

-Epäkohta nr 6, sveitsiläiset poliisit. Ne luulee olevansa maailmanomistajia ja on oikeesti vaan tosi naurettavia. Kun istuin junassa ihan rauhassa niin junavaunun läpi kävelee kaksi poliisia jotka huutaa "POLICE, POLICE" kukaan ei edes reagoinut joten en tajunnut tätä ideaa. Pian niiden takana tulee lipun tarkastaja, poliisit valvoo jos tulee ongelmia. Eli kirjaimellisesti ne seisoo lipuntarkastajan takana kädetristissä ja kattoo että kaikillä on lippu, eikö niillä oo parempaa tekemistä?

Morgesin junaasemalla olin minuuttia ennenkun bussini lähtisi, juoksin kun mielipuoli jotta ehtisin asemalle koska muuten saisin odottaa vielä tunnin seuraavaan. Ehdin, juuri ja juuri, bussi lähti rullaamaan ennenkun ehdin istahtaakkaan.

Oli joksenkin noloa kävellä kotiin kahdeksalta kun vastaan tuli naapurit koiriensa kanssa lenkillä ja lasten kavereiden vanhempia. Onneks olin tosiskarppina.

Nukkumaan pääsin siis tänään vasta vartin yli kahdeksan, samaan aikaan viime sunnuntaina olin jo matkalla kohti vuoria, ei voi olla kovin terveellistä unirytmin kääntäminen näin täysin. Tänään olen tehnyt tasan en mitään, huilin aivojani.

Tervetuloa uusi viikko, huomenna voin sanoa että ens viikolla oon jo suomessa,

perjantai 8. lokakuuta 2010

Jess

PERJANTAI !

Eilen oli tavalliseen tapaan ruotsalainen au pair tapaaminen, nauroin niin että itkin. Mietin 20 kertaa jäisinkö kotiin nukkumaan vai menisinkö tapaamiseen, onneksi menin vaikka oli kuoleman väsy. Ruotsalaisten seurassa ei voi olla väsynyt tai hiljainen tai epänauravainen.

Tänään päivä alkoi parhaalla mahdollisella tavalla, croissanteilla ! Niitä oltiin haettu leipomosta aamulla ja ne oli ihan tuoreita, en ole ennen edes syönyt niitä mutta tunsin itseni hyvin ranskalaiseksi. Ja tee, en saa enään aamua käyntiin ilman teekuppia. Tänään kaksi. En tosiaan oo ennen tykännyt teestä yhtään joten se on hassu juttu. Sain myös kuulla että mulla on vapaata 10.45 saakka koska Nils lähtee isänsä kanssa maalle. Ja mä nautin vapaasta, nukuin kaksi tuntia.

Muuten olen tänään pessyt vaatteita ja silittänyt kaikki. Siivonnut lasten huoneet kunnolla, järjestänyt tavaroita ja pyyhkinyt pölyt. Samoin vessa on siivottu ja järjestelty. Nyt en tiedä mitä tekisin kun kaikki alkaa olla tehty eikä mulla ole lastakaan jonka kanssa leikkiä. Puolentoista tunnin päästä max tulee kotiin joten sillon keksitään jotain.

Illan aijon nyt 99% varmuudella viettää kotona, opiskelen ranskaa, katson ehkä tv-sarjoja koneelta ja meen aikasin nukkumaan. Täällä kyllä tapahtuu taas paljon, osa on menossa Geneveen ja Lausannessakin on menoa mutta olen tylsä. Jotenkin koti iltojakin alkaa arvostamaan paljon enemmän kun ohjelmaa on niin paljon:)

torstai 7. lokakuuta 2010

kahden viikon päästä olen jo kotona

aaah, lentoliput hoidettu. Eli 20.10 lähtee lento 19.00 genevestä ja vaasaan laskeudun 00.50, viisi päivää suomea ja tiistaina aamulennolla takaisin. Odotan! Mutta samalla pelkään että lähtö takaisin tulee olemaan vaikea. Odotan niin että näen Väinön ! Ja tietty kaikki muut. Ja sitä että tulen ymmärtämään kaiken, eikä tarvitse kantaa sanakirjaa mukana joka paikassa tai miettiä kuinka väärin lausuu. Ja saan bussi ja junataukoa!

Tuntuu taas paremmalta, opiskelin ranskaa eilen aamulla hulluna, 2,5 h sanoja. Illalla oli ranskantunti joka meni paremmin kun maanantaina. Nyt mulla on 8 h ranskaa takana ja läksyjä olen tehnyt yhteensä vähintään 3h/viikko. En oo ikinäikinä käyttänyt niin paljon aikaa läksyihin, ei edes vaikka mulla on ollut pahimmillaan 7 ainetta 4 h viikossa. Haha. Mutta ranskan sanavarastoni on laajentunu ainakin 20 kertaisesti näiden kahden viikon aikana, välillä ymmärrän jopa oikeasti sanoja kun ihmiset puhuu. Oon myös opiskellut itsekseni ranskansanakirjastani lauseita, se on nerokas ! Viimeset 100 sivua on verbejen taivutusta, lauseita, numeroita jne. Pitää vielä selvittää viikonpäivät niin alan olla jo aika perillä perus sanoista !

Mitä muuta, pariisin matka lähestyy, enään 5 viikkoa. Suunnittelu täydessä vauhdissa, siitä tulee varmasti hieno reissu!

Viikonloppukin on pian ja mietin tosissani että en tekisi yhtään mitään. Ei huvita. Ja mulla on tipaton lokakuu menossa. Saattaa olla että meen pariksi tunniksi näyttäytymään etten ihan erakoidu mutta kotiin lähden viimeistään 23.25 junalla niin ei tarvi odottaa yöjunaa 01.45 saakka, tai aamujunaa/bussia 05.15 saakka. Olen unen tarpeessa. Ja toisaalta rahatkin on loppu:D

Ainiin, sain työlupani, liila paperilappu jota pitää kuljettaa mukana joka paikassa. Olen laillisesti täällä nyt:)!

Nyt sais seuraavat 2 viikkoa hujahtaa nopeasti, kiitos.

tiistai 5. lokakuuta 2010

huonot päivät

Nyt taas ei toimi.

Eilen lapset oli ihan ok kiltisti, ei ees tapellut keskenään niin paljoa kun tavallisesti. Ranskantunnilla illalla olisin vaan halunnut itkeä. En opi kieliä helposti ja tahti on todella kova. En ymmärtänyt juuri mitään joten saan kotona tehdä miljoonasti töitä  että pysyn mukana.

Tänään on muuten vaan surulliset fiilikset. Oon silittänyt kasan vaatteita ja miettinyt. En tiedä. Ainut joka nyt lohduttaa on että pääsen pian suomeen ehkä. Tosin tiedän että tulee taas olemaan vaikeeta lähteä.

Ahdistaa. Tänään illalla ei oo mitään ohjelmaa (pitkästä aikaa). Koti iltaa olen odottanutkin mutta tänään olisi ehkä parempi tehdä jotain niin lopettaisin miettimisen.

Stressattaa. Rupeen ehkä myös tekemään lapsenvahtihommia toisesssa perheessä kerran kuussa mutta nyt en tiedä. Lisä raha on tervetullutta mutta en tiedä haluanko uhrata päiviä viikonlopuista.

Ehkä illemmalla on paremmat fiilikset ja huomenna on hyvä päivä:)

maanantai 4. lokakuuta 2010

Tipaton loppu lokakuu, shoppailua, ulkoilma aktiviteettia ja surua sekä kaipuuta suomeen (to-su)

Okei. Tästä tulee pitkä mutta kun ei kertakaikkiaan ole ollut aikaa tässä välissä.

Torstaina illalla oli taas svenska kyrkans au pair träff. Menin sinne metrolla, tai ehkä se on enemmän raitiovaunu. Kokeilin sitä silloin ekalla viikolla kun olin täällä mutta silloin jouduinkin bussiin kun ne ei kulkenut. Nyt sain kyydin perheeltä pysäkille (normaalisti pitää ottaa bussi). Ne hieman nauroi mulle kun kerroin etten oo käyttänyt sitä kertaakaan kun tykkään niin kovasti junista. Suosin junia edelleen, kestää paljon pidempää raitiovaunulla. Mutta se voi olla varasuunnitelma jos en ehdi junaan tai bussiin. Muuten torstaina satoi vettä niin kovaa. Tuntui että mikään sateenvarjo ei pidä sitä sadetta, tosiaan kaatamalla. Au pair träffillä oli paljon porukkaa ja oli oikein mukavaa.


Perjantai työpäivä meni nopeesti ja illalla lähdin Geneveen missä päädyttiin baariin. Huono juttu oli että siellä oli ilmaista skumppaa. Iltani loppui siis lyhyeen ja sain kokea kuinka avuliaita sveitsiläiset onkaan. Muuten olisin pysynyt budjetissa koska kun tulin takaisin Morgesiin niin illan saldo oli 0 francia, mutta enään ei mennyt junia/busseja mun kylään niin jouduin ottamaan taxin. Sain kumminkin halvennusta ja kokonaismaksu oli 25 francia, tais olla ensimmäinen ja viimenen kerta taksissa täällä. Yöllä heräsin maailman pahimpaan suonenvetoon pohkeessa ja olin lähellä repiä koko oikeen jalan pois kun sattui niin kovaa. Tunnin olin hereillä kunnes se helpotti ja nukahdin taas.




Lauantaina heräsin ja lähdin suoraan kohti Lausannea missä tapasin Gabriellan ja Nellan, mun tarkoitus oli löytää jokin ulkoilutakki jonka voisin ottaa vuorille sunnuntaina. Ei onnistunut. Sen sijaan ostin hyvän laukun, kaulahuivin, pipon, hanskat, ruskean nahkatakin jossa on pälskrage ja maailman kauneimman mekon. Toisinsanoen mun kuukauden shoppailut on tehty. Kotiin tulin kahdeksan jälkeen ja yhdeksältä olin jo nukkumassa.

 Lauantain taivas Lausannessa

Sunnuntaina oli herätys 07.50 ja puoli yhdeksän alkoi matka kohti Montreuxia ja Rochers de Nayea. Perillä Montreuxissa oltiin kymmeneltä. Montreux sijaitsee ihan toisessa päässä Geneven järveä kun Geneve. Mietittiin hetki että kävelläänkö ylös vai otetaanko juna. Junan hinta oli 18 francia one way joten ostettiin junaliput alas mutta päätettiin kiivetä ylös. Onneks ei tiedetty mikä oli edessä.





Kiivettiin kaksi tuntia ja tämä on korkeus mihin päästiin, ihan kiitettävä suoritus multa kun ajattelee mun kenkiä ja sitä että se pe-la yön suonenveto edelleen tuntui. Nähtiin kyltti että ylös on vielä matkaa 4 h ja 15 minuuttia kävelleen. Iski pieni ahdistus koska mä elin siinä toivossa että oltaisin pian perillä ja jos tosiaan olisi niin paljon jäljellä niin ei ehdittäisi junaan joka vie alas ja täten jouduttais myös kävelemään alas. Päätettiin etsiä junaasema ja junaasema löydettiin. 15,5 francia ylös, eli säästettiin 2,5 francia meidän kävelyllä. Junassa totesin ettei ikinäikinä oltais päästy ylösasti. Matka kesti 40 minuuttia junalla ja se oli todella korkealla. Tosiasiahan on se että jos vuori on 2,5km korkea niin ei sitä ylös pääse 2,5 kilometrillä mitä luultiin. Vaellus olisi ollut lähemmäs 20 km ainakin. Ja jyrkkää !






Kuvia multa löytyy noin 150, ja sitä on vaikeaa tajuta kuinka korkealla oltiinkaan. Jos olisi kompastunut väärään suntaan niin olisi ollut monen sadanmetrin suora pudotus. Näin jo edessäni maanantain uutisotsikot ja kuinka kukaan ei enään ostaisi kuperapohjaisia kenkiä. Koska ne mulla oli päällä. Ei paras idea mutta valintani oli niiden, tai sitten H&M:n tossujen välillä joista on pohja puoliks irti tai sitten yli polvien menevät nahkasaappaat. Saatiin ainakin nauraa mun kengille ja niiden sopimattomuudelle. Voin sanoa että oli erittäin haastavaa niiden kanssa.


Meidän vuori jengi !

Minä, Dilan ja Svenja (saksalaisia tyttöjä) istuttiin vuoren korkeimmalla paikalla sillä välin kun muut etsivät jotain rotkoa. Tajuttiin että nähdään samaan aikaan italia, ranska ja sveitsi. Kaikki on niin lähellä!

Kun oltiin menossa junalle joka veisi meidät takaisin alas Montreuxiin sain ikäviä uutisia Suomesta.







Suomivierailu ajankohtainen luultavasti tässä kuussa

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Ihan vain tiedoksi ettette huolestu

Raportti tulee huomenna. Olen ollut kotona hereillä aika tasan 3 h eli olen ollut joka paikassa ja kokoajan menossa. Perjantaina Genevessä, Lauantaina koko päivä Lausannessa shoppailemassa ja tänään Montreuxin yläpuolella kiipeilemässä yli 2 km korkean vuoren päällä nähden samalla Italian, ranskan ja sveitsin. Olen tänään viettänyt mahtavimman päivän  koko aikana täällä mutta samalla surullisimman ja tuntuu että mun kuuluisi olla kotona suomessa ennenkaikkea nyt.