embrasse-moi starbucks

Heräsin normaaliin tapaan vähän ennen kahdeksaa, pakko sanoa että on ihanaa kun on jo tottunut, ei tee edes tiukkaa. Söin rauhassa aamupalan jonka jälkeen aloin pyykkäämään ja silittämään sekä siivosin vessan. Ruuaksi tein couscousia ja lämmitin eilisiä lihapullia. Itselleni tein puuroa, couscous ei ollut kylläkään pahaa, ensi kerralla voisin myös maustaa sen !

Iltapäivällä lähdettiin ulos, Nils ei todellakaan olisi halunnut ja kiukutteli mulle mutta kun tultiin leikkipuistoon niin kaikki oli taas hyvin. Täällä tuntuu jo syksy tulleen, tuulee ja on vaan hetkittäin lämmin, se kaulahuivi on ostettava pian koska mun kurkku on ollut jo viikon kipeä. Puiston jälkeen käveltiin postiin missä ostin postikortin ja merkin. Kaikista korteista valitsen yhden jossa lukee embrasse-moi etusivulla, ajattelen että se tarkoittaa terveisiä tai jotain sinne päin moi-sanan takia. Kirjotan kortin ja tarkistan google translatorilla mitä se tarkoittaa. Mummolle on nyt tulossa kortti jossa lukee "Suutele minua". Oikeesti, mitkä on mahdollisuudet että valitsen juuri sen kortin kaikista, niin tyypillistä !

Kun Maxence tuli koulusta tehtiin matikanläksy jonka jälkeen vaihdettiin jalkapallo vaatteet päälle (myös Nils joka tässä vaiheessa oli vaihtanut vaatteita 5 kertaa tänään) ja mentiin ulos leikkikmään. Viiden maissa perheen isä tuli kotiin ja lähti Maxencen jalkapallo treeneihin, Nils lähti mukaan eli mulla loppui päivä vähän aikasemmin.

Sovittiin että tavataan Fionnghualan ja Monican kanssa varttia yli seitsämän ja mennään starbucksiin, saan puhelun 20 yli että missä olen, vastaan että mäkkärin ulkopuolella niinkun sovittiin, Fionnghuala vastaa että niin hänkin ja kertoo että heiluttaa nytten käsiä, en nää ketään koko mäkkärin ulkopuolella ja sitten tajutaan että ollaan eri kaupungeissa. Monica ja Fionnghuala on Morgesin mäkkärin ulkopuolella, minä Lausannen. Haha, no ne ottaa junan ja on Lausannessa 15 minuuttia myöhemmin. Mentiin Starbucksiin istumaan ja tajusin kuinka hyvin mulla onkaan asiat. Monella au pairilla ei täällä ole työsopimusta laisinkaan, ne on kiinni viikonloput ja illat ilman erillistä korvausta. On myös tavallista että oletetaan au pairin aina olevan käytössä eli ei ole laisinkaan kokonaisia päiviä vapaita. Hyi kauheeta. Mutta tosin minä en minnekkään lähtisikään ilman työsopimusta, oon kuullut liikaa kauhustooreja au paireista jotka raataa kun orjat aamusta iltaan.

Yhdeksän maissa raahauduttiin junalle, tytöt lähti Morgesiin viellä istumaan iltaa pubiin nimeltä White Horse mutta minä päätin mennä kotiin ja toivoa että tää kurkkukipu lähtisi. Saa jo pian kaivaa talvitakkia esiin, tai no kaivaa ja kaivaa, tossa sohvallahan se on.

arki rullaa

Heräsin 7.40 vaikka tänään olisi ollut mahdollisuus nukkua 11, työt alkaa vasta 11.30 mutta lähdettiin tänään hoitamaan mun työ lupa asioita kunnalle. Pari paperia, passi ja kaksi kuvaa, nyt sitten odotellaan pari kuukautta niin saan oleskelulupa lapun, jeij!

Tän jälkeen keitin ittelleni puuroa ja vietin laatuaikaa itseni kanssa hiljaisessa talossa. Kun olin hakenut Nilsin koulusta leikittiin vähän pihalla ja istutettiin kaksi kukkaa. Kun Maxence tuli kotiin niin aloin laittamaan ruokaa. Makkarapihvejä ja pastaa. Onneksi olin syönyt puuroa koska sveitsiläisessä makkarassa on jotain outoa, tykkään atrillista. Myös Maxencen kaveri tuli syömään ja jäi koko ruokatauoksi tänne, kolme poikaa on huomattavasti vielä rankempaa kuin kaksi! 

Iltapäivällä ulkona satoi, leikittiin Nilsin kanssa sisällä. Kalastettiin ja kokattiin sitten kalat. Puhuttiin myös Isän ja Peterin kanssa skypessä. 

Kun perheen äiti tuli kotiin lähdin lenkille, sahasin noita mäkiä ylös alas tunnin, puoli tuntia siitä satoi. Voin sanoa että ei mitkään rapistreenit vedä vertoja tälle, täällä on jo astmakohtauksen partailla kun kävelee junaasemalta kotiin. Olisin mieluiten lähtenyt vähän shoppailemaan mutta se on turha luulo, kaikki kaupat menee kiinni viimeistään kuudelta, kuudelta pääsen vasta töistä. Mun pitäisi oikeasti päästä ostamaan hiushoitoainetta ja kaulahuivi mutta ehkä viikonloppuna sitten. Muuten olen säästökuurilla, sveitsiläinen suklaa voisi tosin myös maistua. 

Illalla syötiin perunamuusia ( PERUNAA <3) ja lihapullia, voi että kun peruna maistuikin hyvälle. Pojat ei tykännyt yhtään mutta mä olin onneni kukkuloilla. Aiemmin oon vaan syöny perunaa täällä kerran, ja se oli joku rösti juttu eli raastettuna ja paistettuna. Ehkä rupeen keittämään mulle perunaa välillä päivisin myös. 

Yritän tästäedes tehdä jotain vähän mielenkiintoisempaa niin on muutakin kerrottavaa kun mun syöminen. 

yölausannelaiset ja väsynyt sunnuntai

En tiedä mikä Lausannelaisiin tulee öisin. Kävelytyyli muuttuu ja kaikki kävelee mcdonalds pussi kädessä ja syö. Oikeesti se kävely, se pitäisi kuvata ! Varsinkin miehillä se muuttuu todella hassuksi, vaikea pidätellä naurua. Hassua on myös että vaikka eilen oli +11 ja tuulista illalla/yöllä (meinasin itse jäätyä) niin muut kulki t-paidassa ja shortseissa, ehkä siitä johtui naurettava kävelytyyli.

Nukuin muuten oikeesti ensimmäiset päikkärit täällä eilen ! n. 3 tunnin, teki hyvää. Kävin myös pikapikaa Lausannessa illalla. Näköjään lauantaisin ei mene junia laisinkaan suoraan (minkä sain todeta jo päivällä kun ostin lipun turhaan eikä junaa tullutkaan..) joten menin Morgesin kautta. Oltiin sovittu tapaaminen 22.30 ja kun olen siellä tajuan että viimenen bussi kotiin lähtee 23.04 Morgesista, ensimmäinen bussi taas 7.15 ja en todellakaan halunnut mennä ensimmäisellä koska perjantai meni niin pitkäksi. Joten moikkasin kaikkia pikaisesti ja sitten lähdin takaisin kotiin. Sain myös houkuttelevan tarjouksen lähteä mukaan octoberfestille Saksaan. Se olisi aika kokemus! En tosin tiedä onko rahaa, sain juuri palkan mutta siitä menee lähes kaikki siihen ranskan kurssiin, blaa.

Yöllä heräsin paniikissa että oon nukkunu pommiin ja Nils pitää hakea koulusta, puin päälleni, juoksin keittiöön, avasin jääkaapin ja katoin kelloa, 01:34. Menin takasin nukkumaan ja toivoin ettei muut herännyt. Neljältä heräsin myös pirteenä ja ajattelin mennä syömään aamupalaa kunnes tajusin että ehkä ei. (miten niin ruoka ja jääkaappi kokoajan mielessä?:D) Nousin sitten 10 ja menin syömään aamupalaa kun huomasin että jääkaapissa oli porkkanakakkua eilisestä (täällä oli jonkinsortin kutsut mutta mä nukuin) voin sanoa että rakastan porkkanakakkua! Maailman parasta!

Aamupalan jälkeen menin vähän huilimaan, heräsin 12.30 ja päätin mennä kävelylle. Kävelin vähän ympäri Echandensia ja sitten menin tunniksi leikkipuistoon lukemaan. Oon aloittanut lukemaan englanninkielistä kirjaa! Joka on ihan oikee kirja ja jossa on 500 sivua. Aikasemmin olen vaan lukenut yhden kirjan englanniksi, Fifin kosto ja täti vaaleanpunainen(tai joku sen tapainen) lastenkirja jossa oli 30 sivua joista 20 sivua oli kuvia, luin sen lukion tokalla.

En tajua mistä tää väsyneisyys johtuu, tuntuu etten edelleenkään ole herännyt. Ja kurkku on kipeä jo toista päivää. Taidan siis jatkaa huilimista tän päivän, ulkona on niin outo kelikin. Välillä on kylmä ja välillä on tosi lämmin !

coolein DJ set ever

Noniin, perjantai meni siinä missä muutkin työpäivät, ihan normipäivä. Lapset kinasteli joten viikonloppu oli odotettu.

Illalla lähdin tapaamaan Fionnghualaa joka oli myös toisen sen kylän au pairin kanssa. Flonissa elikkä ihan keskustan "alla" oli joku ulkoilma DJ battle jota eksyttiin katsomaan. Se oli ehkä makein ikinä! Noin 10 000 ihmistä oli katsomassa ja se oli ihan huippua. Siellä tavattiin lisää au paireja, kaksi ruotsista, yksi meksikosta ja yksi lisää englannista. Välillä tuli ihan järkyttäviä sadekuuroja mutta onneksi Emmalla oli sateenvarjo joten seistiin kaikki sen alla, keikkaa se ei haitannut mitenkään.

Puolenyön jälkeen siirryimme Darlingssiin, siellä oli ihan täyttä ja todella kuuma. Osa tytöistä lähti jotiin puoli kolme ja sillon huomasin että mun viimeinen juna oli jo mennyt, eli saisin odottaa 5.58, tai vaihtoehtoisesti ottaa juna Morgesiin ja sieltä ensimmäisellä bussilla kotiin joka lähti 5.15. Päädyin Morgesin vaihtoehtoon. Neljän maissa ruvettiin kävelemään junaasemalle, mä en tiedä kuinka kauan täällä on baarit auki koska mitään valomerkkiä tai menon hidastusta ei ollut havaittavissa vielä silloin. Myös Fionnghuala ja Monica oli menossa Morgesiin ja aikoivat siitä ottaa taksin kotiin joten mentiin yhdessä 4.20 junalla. Puoli viideltä oltiin perillä ja jäin odottamaan tyttöjen kanssa taksia kun tajuan kattoa mun bussiaikataulua ja kysyä Fionnghualalta, joka osaa ranskaa mua 1000 kertaa paremmin, että eikai nää aikataulut ole vain arkisin. Olihan ne, mutta 05.26 tulee ensimmäinen bussi kotiin, eli ei paha. Mutta kirpasi hieman seistä ulkona tunti odottamassa kun oli väsy.

Ruotsi, englanti, englanti Mexico, suomi, ruotsi ja tsekki


Pääsin kumminkin kotiin ja iloitsin siitä kuinka halpa ilta mulla oli ollut, 12 frangia meni koko iltana mukaanlaskien matkat. Not bad ! 05.45 seison talon ulkopuolella ja mietin että kannattaako mennä ikkunasta, toi ovi paukkuu niin pahasti. Joten tulin ikkunasta sisään, pää edellä. Taidan valita oven tulevaisuudessa.

Tänään tiedossa myös vähän Lausannen yötä, en aijo todellakaan viipyä näin pitkään ja tänään on tavoitteena että olisin 0 frangia köyhempi kun tuun kotiin, eli kunhan ehdin viimeisellä junalla niin ei ole hätää. Tapaan noin 10 uutta au pairia, tässä rupee jo olemaan aika isot sosiaaliset piirit! Täällä tapaa todella helposti uusia ihmisiä joten huoleni siitä että joutuisin olemaan yksin kunnes au pair treffit alkaa (ens kuun lopussa) on kadonnut jo ensimmäisenä viikonloppuna täällä.

hampurilaista, pizzaa, kiukkua

Noniin, tesipäivä vol 2. Lapset pisti mut koville mutta tätä olinkin odottanut kun ne oli niin enkeleitä viimeviikon. Nils kiukutteli oikeestaan vaan aamupäivällä, itki äidin perään ja huus et mun pitää häipyä. Voin sanoa että oli aika tiukilla hermot ensimmäisen tunnin jälkeen:) Ruuaksi sain valita teenkö kalapuikkoja (yök) vai hampurilaisia, ajattelin olla taas kiva täti ja tein hampurilaisia. Maxence lähti takasin kouluun ja minä ja Nils lähdettiin pitkästä aikaa Morgesiin.

Morgesissa tapahtui kaksi noloa blondihetkeä. Ensimmäinen oli kun oltiin bussissa, Nils haluaa aina istua ihan edessä bussikuskin vieressä, mä istun yleensä vähän taaempana mutta tänään ei ollut tilaa joten jäin kuskin taakse. Huomasin edessä olevasta peilistä kuinka järkyttävän hyvä rusketus mulla on ! 10 minuttia kun olin ihaillut asiaa tajusin että se ei ole peili, se on tummennettu lasi mun ja kuskin välillä. Hah, meinasin kuolla häpeästä kun tajusin tyhmyyteni ! No Morgesissa perillä päätin että käyn junaasemalla kysymässä jos mun puolihintakortti on tullut. Siellä istui setä joka puhui ihan hyvin englantia, se rupes soittamaan paniikissa ja osoitti mulle kokoajan tietokoneesta että kai tää on sun osoite, olihan se. Sitten se kysyi viidentoista puhelun jälkeen että oonko mä varma ettei se oo tullu postissa. Just toissapäivänä sain postia ja näin että siellä oli se kortti. MIKÄ OIKOSULKU ! Mun aivot ei ollu rekisteröiny sitä korttia laisinkaan, katoin sitä ja laitoin sen mun huoneeseen. Siinä sitten kiitin ajasta jota se käytti muhun ihan turhaan koska mulla oli se kortti jo kotona!

Täällä on ollu tänään taas vaihteeksi hullun kuuma + 30 ja aurinkoista. Joten oli aika tuskaa olla ulkona mutta käytiin puistossa leikkimässä. Aikaa ei oo enään niin paljoa koska mentiin sinne kahden bussilla ja takaisin piti olla neljältä kun Maxence pääsee koulusta, eli hopihopi ja takaisin oltiin menossa 15.40 bussilla. Koululaiset pääsi samaan aikaan ja oli aika sundominbussi deja vu. Kauheen kovaäänistä ja liikaa lapsia.

Tultiin kotiin samaan aikaan Maxencen kanssa, se ei halunnut syödä mutta Nils söi välipalan. Jäätiin ulos kadulle leikkimään, tapasin taas naapurin tädin joka oli kertonut tälle mun perheen äidille että se oli jutellu mun kanssa ja että se aikoo opettaa mulle ranskaa, wuhuu ! Maxence kysyi saako mennä kauppaan kaverin kanssa annoin luvan ja se tuli takaisin karkkipussin kanssa.Otin karkkipussin pois koska sitä ei sovittu. Badass minä. Ulkona edelleen polttavankuuma mutta istuin auringossa ja kattelin lapsien menoa, vähän vaille kuus tulee perheen isä kotiin ja pian tulee lisää miehiä. Ja lisää lapsia, tänään on Lausanne vastaan joku jalkapallo peli ja voin sanoa että herranjumala:D Tällaista huutoa ja riemua on harvoin kohdattu ! Täällä on torvia joihin töötätään ja huuto kuuluu. Eli vissiin peli menee hyvin ! Sain myös kuulla yhdeltä tän isän kavereilta että sen poika tulee huomenna 15 minuutiks tänne puoliltapäivin odottamaan sitä, eli huomenna oon 3 pojan kanssa hetken! Tästä tää lähtee, pian mulla onkin jo sitten 15 lasta hoidettavana.

Tänne tilattiin pizzaa ja jäin alakertaan syömään perheen äidin kanssa, muut söi yläkerrassa. Nyt onkin jo huomenna kolmas viikko täällä mennyt mun koeaika on ohi, multa kysyttiin jos haluan jäädä. Ja tottahan toki haluan ! Mutta miettikää, viikon päästä oon jo ollut täällä kuukauden, jäljellä siis 11 kk joista 1 kk on lomaa, eli kaikenkaikkiaan 10 kk töitä. Hassua !

Tosi terveellinen olo myös tän päivän ruuasta, pizzaa, paahtoleipää, hampurilaista. Here I come XXXL!

aurinkoinen keskiviikko, tikku ja täydellinen pannukakku

Eli eilen mentiin loppujen lopuksi vaan Lauran kanssa ulos, muut oli niin väsyneitä tai muuten vaan ei vastannut puhelimiin. Käytiin eka katsastamassa Bleu lezard mutta se oli enemmän ravintola niin mentiin yhteen paikkaan sillan alla joka oli maailman makein. Hassua kun tiistaisinkin täällä on aina niin paljon porukkaa ulkona. Istuttiin kumminkin tässä ulko pub/baarissa pari tuntia juttelemassa ja opetettiin mulle ranskaa, eilen opin sanomaan "kaksi, olehyvä, please, en puhu ranskaa enkä ymmärrä ranskaa"- ranskaksi, aika edistystä:). Kymmeneltä lähdettiin kävelemään junaasemalle, oli mukavaa kävellä sen sijaan että oltais otettu metro. Kotona olin 22.50.

Paikka missä oltiin 

Tänään heräsin 8.00 ja kävin kattomassa jos Nils on menossa kouluun, ja niinhän se oli eli sain mennä takaisin nukkumaan. Kello 9.00 joku kävi ovella koputtamassa mutta en kyvennyt reagoimaan, kello 9.30 joku kävi taas, tällä kertaa heräsin ja kävin kattomassa mutta oven takana ei ollut ketään. Menin takaisin nukkumaan ja sit kuuluu yläkerrasta kauheeta mölinää, no en voinut enään nukkua joten heräsin. Hassua kun tää talo itsessään pitää niin paljon ääntä, ehkä se johtuu kans siitä että yläkerran ikkunat on auki. No tein rauhassa aamupuuron (ihanaa) ja muuta en oikeestaan kerennyt tekemäänkään kun kello oli jo 11 ja piti valmistautua hakemaan Nils koulusta. 

Kello 12.30 myös Maxence tuli koulusta ja tänään sillä oli vapaa iltapäivä eli koulu oli ohi. Olin tehnyt kananugetteja ja pastaa (itse en ees syö tätä) ja kun se oli valmis niin molemmat pojat oli kadoksissa. Onneks talo ei oo tätä isompi ja pian ne oli alhaalla syömässä. Mikä ruokahalu! Laitoin uuniin 15 kananugettia ja ajattelin että sen on riitettävä 3 ja 8 vuotiaalle ja että siinä on ylikin. Meni alle 5 minuuttia niin kaikki nugetit oli kadonnut. Pastaa ne ei pahemmin syöneet. Sen jälkeen siivosin aktiivisena poikien huoneet, vessan ja oman huoneen. Oon varma että tää on taktikointia ku mulla on valkoinen lattia, imuroin ja pesen sitä kaks kertaa viikossa ku mua ällöttää ku siinä näkyy kaikki lika. Hyvä vaan !

Täällä on ollut tosikiva keli tänään, aurinkoista ja lähemmäs 30 astetta joten kahden maissa mentiin pelaamaan jalkapalloa koulun lähelle. Jalkapallon jälkeen haettiin jätskit, Nils on niin helppo koska oon tutustuttanut sen mehujäihin joten sille kelpaa aina sellanen (halpaa) mutta Maxence ei edes halunnut maistaa sellasta, se halus skittles jätskiä (kallista) jota en suostunut ostamaan koska se on sitäpaitsi enemmän karkkia kun jätskiä. (Oon niin hyvin tajunnu tän kuinka hyvin lapset toimii ilman liikaa sokeria) No sitten sovittiin kompromissinä että saa ottaa tuutin. Mentiin sitten puistoon syömään ne ja sitten ne jäi leikkimään. Kaikki hyvin kunnes puol kuudelta Nils tuli puoliksi itkien että sillä on pipi-sormi, tikku. Mentiin sitten kotiin ja mietin mielessäni kuinka saan sen tikun ulos kun se oli niin hysteerinen siitä että ei saa koskea. Kotona Nils oli silti tosireipas ja antoi mun nyppästä sen pinsetillä pois. 

Pojat ei vieläkään halunnut tulla sisään vaan ne jäi leikkimään naapurin takapihalle ja tielle joten mä menin myös ulos istumaan että pystyin pitää niitä silmillä. Naapurin täti tuli esittäytymään ja puhui jopa englantia ! Se kutsui mut kahville Nilsin kanssa niin lapset voi leikkiä ja me voidaan harjotella ranskaa. Eli nyt pitää nopeesti oppia kahvinjuonti, ihanaa kun ihmiset on niin hirmu mukavia, tulee tosihyvä mieli:)!

Työpäivän jälkeen en oo tehnyt mitään, maha on kipee ja kauhee väsymys. Perhe lähti kattomaan vauvaa jonnekkin joten mä sain tehdä ittelleni ruuan,  ja TADAA, tein maailman parhaimman pannukakun ! Näin vaan sitä oppii kun harjottelee. Nyt on tosin maha viellä kipeempi, toivon etten saa mitään yrjötautia.

Uusinta päivästä yksi, oksennus

Mulla on siis skype nytten ladattuna ja päivän piristys oli jutella Annan kanssa puoli tuntia!:) Jee, eli nyt kaikki joilla ei oo (äiti, isä) niin hankkimaan! Tää alkaa käydä vähän yksipuoliseksi että mä tilitän kaiken mun elämästä täällä mutta en tiedä yhtään mitä tapahtuu vaasassa.

Oon tänään pyykänny ja tajunnu että oon pyykännyt väärin 2,5 viikkoa, oon pistänyt pesuaineen väärään paikkaan:D Täällä se pitää näköjään pistää kuppiin joka laitetaan sisään koneeseen pyörimään pyykkejen kanssa, mä oon aina laittanu sen siihen normipaikkaan lokeron keskelle. Huomasin asiaa kun luin vähän mitä siinä aineessa luki. Nooo, nyt osaan ! Oon myös silittänyt vähän vaatteita ja lämmittänyt eilistä ruokaa.

Iltapäivällä oltiin lähdössä Nilsin kanssa ulos mutta hänestä tuli heti aika "roikkuvaräkä", eli ei halunnut tehdä mitään eikä halunnut olla ulkona. Silmät rupes vuotamaan niin päätin että tässä tais tän päivän ulkoilut sitten olla. Mentiin sisään ja menee n 10 minuuttia niin alkaa oksennus lentämään. Great! Tälläkertaa se ei mennyt nopeesti ohi vaan Nils oli oikeesti ihan surkeena. Perheen äiti tuli tämän takia vähän aikasemmin kotiin joten mun työpäivä loppui tuntia aikasemmin. Nyt vaikuttaa tilanne vähän rauhoittuneemmalta. 

Illalla olen menossa ainakin Lauran ja Claren kanssa pubiin, meillä on jo tiistai tradiitio syntymässä ! Huomenna työt alkaisi vasta 11.30 mutta nyt jos Nils on kipeä eikä pääse kouluun niin lasken kyllä sen piikkiin että herättävä on 8.00. 

Eli nyt pikaiset päikkärit (ekat täällä!) ja sitten kohti Lausannea:)

koulut on alkanut

Ensimmäinen koulupäivä ja muakin jännitti kun lähdin tapaamaan Nilsin opettajaa. Kun oltiin tavattu menin kotiin mutta en pystynyt enään nukahtamaan joten söin aamupalan ja hengailin kunnes kello läheni 11 jolloin tein pannukakkutaikinan valmiiksi. Nyt siis mulla tästä lähtien maanantai ja keskiviikko vapaa aamu niin että työt alkaa vasta 11.30 kun pitää hakea Nils koulsta. Maxence tulee myös koulusta kotiin ja on vapaa 12-14 jolloin on lounas kotona, Julian lounas. Alan kehittymään ja tänään tein jopa oikein hienoja pannukakkuja:)

Kun oltiin syöty Maxence lähti aika pian takaisin kouluun ja jäin Nilsin kanssa yksin, pelattiin vähän memoryä ja Nils oli tosihyvällä tuulella, huomenna varmaan pettyy kun ei pääsekkään kouluun. Nils on kääntänyt nimeni Aliciaksi, sopii mulle. Se on kaunis nimi. Parempi kun äiti. Joten tällä hetkellä kuuntelen nimiä Alicia, Ujlia ja Annika (joka oli edellinen aupairi)

Muuten olen tuntenut itseni maailman väsyneimmäksi joten kun vanhemmat tuli kotiin en jaksanut lähteä minnekkään, oon lukenut kirjaa ja syönyt spagetti bologneseä, pitää oppia syömään spagettia lusikalla koska tämä ei ollut siistiä. Väsymykseni johtuu eilisestä vegepastasta, olin muutenkin niin poikki viikonlopusta ja kun menin nukkumaan en millään saanu unta, tiesin että jotain oli vialla. Kello 1 yöllä tajusin kuinka paljon haluan lihaa ja en oo saanu sitä kokopäivänä, hain kalkkunasiivun jääkaapista ja simahdin onnellisena sekunnissa. Eli urani kasvissyöjänä on ohi ennenkuin se pääsi alkamaan.

hieno ja kiirreellinen viikonloppu takana

Ei hätää, oon vaan ollut niin menossa että oon viettänyt 12 h kotona ja niistä nukuin 11h50min.

Perjantaina oli perustyöpäivä, en tiedä onko tää paha vai hyvä merkki että oon ollu niin paljon vapaalla. Nils lähti isänsä kanssa aamulla maalle, Maxence jäi mun kanssa mutta lähti kaverille leikkimään lounaan jälkeen, eli periaatteessa olin taas 6 tuntia tekemättä mitään. Hoidan aina aamupäivällä kotityöt niin tarmolla ettei iltapäivällä oo mitään, ehkä pitää muuttaa taktiikkaa. Kello 18.15 kun perheen äiti tuli kotiin niin minä sinkasin ovesta ulos ja kohti Zurichiä.

Matka kesti pari tuntia jonka aikana istuin melkeen ainoana naispuolisena henkilönä 300 inttimiehen kanssa jotka rupesi kovaa vauhtia juomaan kaljaa kun oli päässyt lomille. En tiedä miten täällä toimii koko inttisysteemi mutta ne näytti olevan vanhempia kun suomen 18 vuotiaat.

Junaasemalla oli Ida ja Jenniina vastassa, käytiin kaupassa ja sitten heitettiin mun laukku Idalle ja sen jälkeen suunnattiin kohti Zurichin yöelämää. Siellä on paska juttu koska melki kaikki baarit on k20, koitettiin pariin mutta sitten päästiin sisään sellaseen jossa oli k21. Ja tilasin elämäni kalleimman (perus)drinkin, 18 frangia (n14e) ! Se oli sen illan ensimmäinen ja viimenen baaridrinkki, jotain rajaa tolla rahanriistämisellä. Jatkettiin siitä muumibaariin ja siitä sitten kotiin.

                                               Minä ja Jenniina juna-asemalla

                                    18 frangin riistohintadrinkki ja järkyttynyt Ida

Aamulla herättiin ihmeen aikaisin ja Ida sai viedä mut näkemään kaupunkia. Ulkona oli helvetillisen kuuma mutta mentiin reippaasti vaikka oltiin nukuttu vain alle kuusi tuntia. Hieno kaupunki ja vaikka meinasin just ja just välttää shoppailun niin päädyttiin lopuksi H&M:ään missä tuli käytettyä rahaa. Sitten siitä takaisin Idalle hakemaan tavaroita ja 19.04 junalla takaisin kohti Lausannea. Se oli tehokas alle vuorokausi ja pakko sanoa että oli mahtavaa puhua suomea, huomaan että ajattelenkin jo englanniksi koska sitä olen käyttänyt niin paljon. Kaikki kaverit täällä puhuu englantia ja tuntuu että niiden kanssa vietän eniten aikaa kun en silti nonstop puhu ruotsia täällä kotona. Oli muuten aikamoinen shokki taas kun just oli tottunut kuulemaan ranskaa ympärillänsä niin muuttui kieli yhtäkkiä saksaksi. Pelottavinta oli että ymmärsin todella paljon, sehän on tosilähellä ruotsia, joten jos olisin ajatellut järkevästi olisin mennyt saksankieleiselle puolelle. Mutta, enhän mä oo:)

Huomasi että oli tullut miljoonakaupunkiin, ihmisiä ihan hulluna

                                    Paikallinen hoviska;)

Tulin kotiin morgesin kautta ja siitä bussilla koska seuraava juna suoraan kotiin olisi mennyt vasta tunnin päästä siitä kun tulin Lausanneen. Öisin Lausannen junaasema on täynnä friikkejä joten päätin että en sinne jää hengaamaan. Kotiuduin puol ykstoista ja nukahdin melkein samantien.

Aamulla tänään heräsin 11.40 ja huomaan että oon saanut viestin Lauralta että tavataan järvellä 13.00, jotta ehtisin sinne mun piti ottaa bussi morgesiin 11.50 (sunnuntaisin nää yhteydet on vähän huonot) joten ei muuta kun pyyhe pussiin ja juosten kohti bussia. Ehdin juuri ja juuri ja pääsin Morgesiin josta otin junan Lausanneen. Jostain syystä nyt tällä viikolla mulle ollaan yritetty tyrkyttää listoja joihin ihmiset haluaa allekirjoituksia, ja näin kävi kaksi kertaa tänään junassa. Jotenkin musta tuntuu että kun en tiedä mihin siinä pyritään niin en halua allekirjottaa, viimenen asia jota tarviin on että liityn johonki ekstremisti puolueeseen. Sehän voi ihan hyvin olla että jostain sellasesta on kyse.

Lausannessa mulla oli puolituntia aikaa ennenkun juna menisi Pullyyn minne olimme menossa uimaan joten kävin ostamassa aamupalaa eli auringonkukkasiemensämpylää, namnam. Oon aina miettinyt miksi ihmiset ruokkii niitä puluja junaasemalla koska sillonhan ne oppii kerjäämään, tänään sorruin tekemään näin, mutta joku muu onkin jo pilannut ne pulut joten en tunne syyllisyyttä.

Tapasin myös lisää friikkejä, voin kirjottaa niistä joskus oman merkinnän. Tää kierteli eka montakertaa mun ohi ja jäi sitten tupakoimaan mun viereen, käänsin selkä sitäpäin ja huomasin kuinka se kokoajan puhalsi sitä savua mun päälle joten vaihdoin paikkaa. Kaks sekunttia sen jälkeen kun olin vaihtanut paikkaa tunnen taas puhalluksen niskassa ja siellähän se oli, luojan kiitos juna tuli ja hyppäsin sisään niin että se kadotti mut. Yllättäen se kumminkin löysi mut ja istui mun taakse puhaltamaan. Outoa miten näihinkin tottuu, ennen olisin luultavasti ollut lähellä itkua kun olisi ahdistanut mutta toi nyt vaan oli tollanen, puhaltakoot jos se tuo sille mielihyvää.

Pullyssä perillä kävelin junaasemalta alas järvelle jossa tapasin tytöt. Vietettiin mahtava päivä, uitiin, juotiin heinekeä, suunniteltiin vuotta ja juoruiltiin. Ulkona oli ihan sairaan lämmin joten parempaa paikkaa missä se viettää ei olisi voinut löytyäkkään. Viiden maissa päätettiin lähteä Lauralle tekemään ruokaa, käytiin Claren kautta hakemassa basilikaa ja paprikaa puutarhasta ja sitten ajettiin Cullyyn Lauran isäntäperheen luokse josta otettiin tomaattia, kesäkurpitsaa, salaattia ja brokkolia puutarhasta ja sen jälkeen suuntasimme kämpälle. Tehtiin vegepastaa (voitte kuvitella mun kauhun). Söin siis kesäkurpitsaa ja kaikkea hassuuksia mutta söin hyvin mielin koska olin oikeesti kuolemassa nälkään.

        Pully

Satama

                                                Marie, Maggie, Laura, Clare, Julia

Cully

19.13 sain kuulla että yks juna lausanneen menee kahden minuutin päästä ja päätin ehtiä siihen joten juoksen kun mielipuoli taas vaihteeksi ja ehdin. Kun olen lausannessa huomaan että mikään juna ei mene Echandenssiin eli jouduin taas menemään morgesin kautta. Joten kotimatkassa meni 1,5h :) Hemmetin sveitsin sunnuntait!

Muuten olen hyvin otettu tästä paniikista jonka aiheutin tänä viikonloppuna mun blogipaussilla, kiva että tätä seurailee niin moni. Mulla on itseasiassa laskuri joka kertoo että tätä katsotaan keskimäärin 50 ihmistä päivässä, se on hullua ! Ajattelin että tätä seuraisi maks mun perhe mutta kiva että mun sekoilut on kiinnostavia:)

Mun suomenkieli tuntuu nyt jo huononevan, tuotti kauheeta tuskaa saada tämä kirjotettua, keksin sanat mutta ne tulee englanniksi, yritän skarpata jotta teksti tulisi vähän sujuvammin.

prinsessapäivä

Lisää vapaata!

Tänään mulle sanottiin kello 11 että oon vapaa, eikä tarvii tehdä lounasta kun itselleni koska isä vie pojat mukanaan jonnekkin retkelle. Eli periaatteessa mulla oli vaan 2 tunnin työpäivä kun aamulla oltiin taas vähän myöhässä.

Ja mä oon nauttinut vapaasta ja tyhjästä talosta ! Eka vietin spatunnin kylppärissä ammeessa, tein kaikki maailman kuorinnat ja maskit eli nyt olen kun uusi ihminen. Sen jälkeen istuin hierontatuolissa kaks tuntia, katoin ranskalaisia tv sarjoja äänettömällä, kuuntelin hyvää musiikkia ja söin omakasvatettuja nektariinejä. Ja mitä luksusta on olla ihan hiljainen talo. Sitä ei oo kokenut hetkeen:) Sit oon kokeillut kaikkia mun eilen ostamia vaatteita ja lakannu kynnet ja tehnyt kaikkee muuta mihin ei oo ikinä aikaa. Ulkona on +25 astetta ja aurinkoista eli ei vois olla paljoa parempi fiilis.

Nyt parin tunnin päästä tapaan erään tanskalaisen au pairin starbucksissa Lausannessa. Starbucksista on tullut mun uusi rakkaus. Illalla uusi yritys mennä aikasin nukkumaan koska aikasemmin kun oon sanonut meneväni aikaisin niin oon valvonu kahteentoista. Ei hyvä. Mut tosin ei tässä paljoa energiaa tarviikkaan kun on niin paljon yllätys vapaata:D

Enään huomenna ja sit onkin viikonloppu, viikko meni niin nopeesti ! Ehkä se on kun on niin paljon ohjelmaa. Huomenna lähtö zurihiin, jee:) Lauantaina ilta/yönä takaisin ja sunnuntaina uus yritys lähteä Genevenjärvelle piknikille ja uimaan Lauran, Maggien ja Claren kanssa, viikonlopuksi luvattu +30 eli pitäisi onnistua !

Ja bonuksena voin kertoa että eilen kun olin shoppailemassa meinasin pyörtyä ku kokeilin shortseja ja s oli liian iso, eli jouduin ostamaan xs! Tänään etsin käsiini vaa'an ja onnekseni tää mun "olla-nälissään-jotta-illalla-syö-mitätahansa"-kuuri ja Lausannen hullut mäet on toiminut, mutta ei hätää, pian oon taas lihonu takaisin 3 kg kiitos starbucksin. :D

Ihanat vapaat iltapäivät!

Eilinen pubi ilta oli oikein kiva, se joka oli lähdössä ja sen vanha jengi jäi vähän pimentoon (mut se ei haittaa koska kaikki on lähössä pois) mutta mulla, Maggiella ja Lauralla sekä uudella aussitytöllä Clarella oli mukavaa. Clare oli muuten ihan innoissaan että olen suomesta, se on reissannu 8 viikkoa euroopassa ennenkun se aloitti aupair hommat täällä pari viikkoa sitten ja sanoi että mukavimmat ihmiset mitä se tapas sen 8 viikon aikana oli suomalaiset. Eli hyvä me suomalaiset!:) Taas tuli tosiaan yks tyttö jolla on äidinkielenä englanti, mutta mulla rupee jo englanti sujumaan niin hyvin että ei haittaa. Tosin ne nauroi vähän väliä mun tavalle selittää, ei kielelle mutta kun puhun suomeakin vähän sekavasti, niin samalla tavalla puhun englantia. Ei se oo niin vakavaa!

                

Clare, Maggie, Laura

Lähdettiin pubista yhentoista maissa, otettiin metro junaasemalle ja kun oltiin perillä mulla oli 2 minuuttia aikaa ehtiä junaan, seuraava menisi 01.45 ja se olis ollut vähän myöhään.. juoksin kun mielipuoli ja ehdin. Echandensin junaasemalta on noin kilometri matkaa talolle, oli pimeää ja pelottavaa. mielessä pyöri vain mun ja perheen äidin keskustelu pari päivää aikasemmin siitä että sarjamurhaajilla on aina valkonen paku. Mun sydän löi niin kovaa ja pelkäsin kokoajan että näkisin valkoisen pakun. Lopputulos oli sitten se että juoksen koko matkan kotiin sairaan kovaa (ylämäkeen, toivon todellakin että tästä on hyötyä) ja kattelen ympärilleni levottomasti että missä se valkonen paku on. Olisi ehkä ollut neutraalimpaa kävellä.

Aamulla heräsin 8 aikoihin eikä ketään näkynyt vielä alakerrassa, pelkäsin jo että olin nukkunut pommiin. Yleensä kasilta vanhemmat on menossa töihin ja alakerrassa on täys toiminta menossa, mutta pian ne tuli alas eikä aamupalaakaan oltu vielä syöty, eli no panic. 10 aikoihin Nils lähti isänsä kanssa maalle, eli kattomaan viinirypäle farmia joka niillä on ja josta ne tuottaa viiniä, Maxence ei tahtonut mukaan joten jäi mun kanssa. Käytiin lounaan jälkeen kävelyllä ja kun tultiin takaisin yhden aikoihin niin ne oli jo takaisin kotona ja sain luvan lopettaa työpäivän, 4,5 h etuajoissa! Mut hemmotellaan pilalle:D

Lähdin heti junalla Lausanneen, otin metron asemalta floniin jossa tiesin ranskankoulun sijaitsevan. Tai siis ekana päivänä täällä perheen äiti osoitti että tonnepäin. Menin sitten tonnepäin, taas vaihteeks tietämättä enempää. Tuollapäinhän se oli, ei kestänyt kun 20 minuuttia kun pyörin ympyrää oikean korttelin luona kun näin ison kyltin, sit kiersin taloa 10 minuuttia ennenkun löysin oikeen oven. No ilmottautuminen hoidettu, kunhan tulee tarpeeksi osallistujia niin enskuun 27 päivä alkaa ranskantunnit! Huippu.

Sen jälkeen menin kiertelemään kaupunkia, löysin tänään keskustakeskustan missä on kaikki kaupat, en todellakaan ehtinyt moneen ennenkuin olin räjäyttänyt budjettini, 350 euroa köyhempänä mutta niin paljon onnellisempana menin starbucksiin iced chai tea latelle. Takaisin kotiin lähdin kuuden junalla. Nyt odottelen ruuan valmistumista ja sitten meen oikeesti aikaisin nukkumaan. Ruoka on täällä muuten huippuhyvää, ei oo kertaakaan ollut mitään pahaa vaikka typ päivittäin kokeilen jotain uutta. Ehkä mustakin on tulossa makuaisteeton aikuinen!

Tykkään tästä paikasta enemmän ja enemmän joka päivä. Tosin täällä musta on tullut viimeminuutissa-tyttö. Juoksen kun hullu aina että ehtisin junalle, tehdä junan vaihdon, ehtiä bussille jne. Mutta ehkä se on suurkaupunkimaista. Jenni varoitti mua ennenkun lähin että tähän jää koukkuun, että haluaa kokoajan vaan nähdä uutta, ja Jenni on varmasti oikeassa, niinkuin aina:) Opiskelut tuntuu kaukaiselta, vaikka periaatteessa ne alkaa jo kuukauden päästä (siis ranskankielen).

Laiska tiistai ja sipulia

Jajja.

Päivät lentää ohi, tänään tuntuu etten oikeestaan ole tehnyt paljon mitään kun on ollut niin väsy. Johtui ehkä herätyksestä, kello 6.00 ruvettiin naapurissa sahaamaan moottorisahalla puita alas, ei mitään mahdollisuutta että siinä olisi mahdollisuus jatkaa nukkumista. Jos nyt sveitsiläiset pyhittää sunnuntaita niin kovaa että sillon ei saa ees leikata ruohoa keskellä päivää niin mun mielestä meidän katu voisi kunnioittaa vähän suomalaisia tapoja, AAMULLA TURPA KIINNI !!!!

Perheen isä vei Maxencen uimaan joskus yhden aikoihin joten silloin lähdettiin Nilsin kanssa Morgesiin, sain sen jopa huijattua vaatekauppoihin mun kanssa (palkka oli tullut <3) sitä vastaan että se sai mennä sellasella ponilla joka pomppii ylösalas, aika halpa puolen frangin lahjominen (tosin olin kaupassa tasan 2 minuuttia).Ostin myös puolihinta vuosikortin ja kortin jolla saan matkustaa ilmaseks 19-05 aikana, uskon että se maksaa ittensä takaisin nopeesti. Just alle 200e oli yhteensä (ja siitä saan 120e takaisin) ja nyt kun viikonloppuna olen menossa zurichiin niin saan mennä sinne ilmaseks ja tulla takaisin ilmaseks, muuten se olisi ollut n .120 euroa. Eli nyt voin alkaa menemään vähän paremmin eikä tarvii niin paljon huolehtia niistä lipuista yms turhuuksista, Jeij!

Tosiaan, en oo tehnyt mitään tänään muuten, imuroin oman ja lasten huoneet tylsyydestä, pyykkiä ei ollut kun hoidin kaikki eilen. Ja sit oon laittanu ruokaa ! Huh, meinasin jo unohtaa ! Molemmat pojat tykkäsi ja otti jopa lisää, mikä saavutus!!:DD Myös itte otin lisää, omatekemää ruokaa, erittäin iso saavutus! Ruoka oli niinkin monimutkaista kun makaroonia ja jauhelihaa, JA pilkoin sinne sipulin. Ihan huvikseni, mä en tykkää sipulista. Nyt näköjään tykkään.

Pian tulee perheen äiti kotiin jolloin olen free to go ja illalla olen matkalla Lausanneen pubiin erään tytön läksiäisiin jota en edes tunne. Haha, mutta mut kutsuttiin mukaan mun perjantai kavereiden ansiosta, joten tiedossa varmaan mahtavaa seuraa ainakin. Ja pääsen taas tutustumaan moneen uuteen ihmiseen! Huomenna on illalla jokin karnevaali lähellä montreuxia jonne ehkä olen menossa Maggien ja Lauran kanssa jos energiaa on ja torstaina tapaan erään tanskalaisen au pairin ja perjantaina töiden jälkeen kohti Zurichiä ja Idaa, eli tiedossa on paljon ohjelmaa, mikä sopii mahtavasti :)

Sadepäivä, kaksi lasta ja vapaa iltapäivä Lausannessa

Greatness!:)

Meni oikein hyvin päivällä, Maxence kuunteli hyvin mitä sanoin eikä ollut laisinkaan kaaosta. Ulkona satoi ihan hulluna, pitää ehkä ostaa sateenvarjo. Kuitenkin olin sellanen lapsenvahti jota itte inhosin pienenä ja sanoin että pleikkari pois päältä, nyt mennään ulos kävelylle:D En ikinä tekis mitään sellasta ittelleni joten en tiedä miks nytkään. Mutta lapset rupes menemään seiniä pitkin niin ajattelin että se olisi parempi. Ensimmäinen haaste oli saada kumpparit ja sadetakki päälle lapsille, taas tosi tekopyhää koska mullahan ei sellasia ollut. Mutta voin sanoo et olisin pukenu jos olis ollu ! Molemmat oli itte pukenu lenkkarit ja hupparin päälle mutta jouduin pilaamaan fiilikset ja kertomaan että niillä ei mennä ulos. Loppujenlopuksi ei paljoa vaadittu että molemmat oli sadevaatteet päällä valmiina lähdössä ulos. Voi miten nautinkaan tästä vallantunteesta.. ja siitä että mulla on melkeen "alaisia" jotka tekee niinkun käsken, musta tulee vielä joskus kunnon pomo:D Käytiin noin tunnin kävelyllä ja kun tultiin takasin lämmitin eilistä ruokaa mikrossa. Vähän fusk mutta en tajua miksei sitä söis kun oli niin paljon jäljellä:D

Ruuan jälkeen pesin ja silitin vähän vaatteita ja pojat leikki leegoilla ja kattoi vähän madagascaria jonka jälkeen syötiin välipalaa ja sitten perheen siä tuli kotiin ja sanoi että mä oon vapaa, se vie pojat Lausanneen. YEAHH !! 4 tuntia lyhyempi työpäivä tuntui aika mahtavalta, päätin silti että en mee niiden kyydissä vaan aijon harjotella junalla menemistä koska tosiaan viellä en oo onnistunut pääsemään suoraan enchandenista lausanneen vaan olen aina mennyt morgesin kautta. Onneks päätin harjotella koska menin oikeella junalla sekä sinne että takaisin, jeee!:) Sen sijaan että olisin mennyt bussilla morgesiin ja sieltä junalla joka siis kestää noin 40 minuuttia yhteensä otinkin nyt suoraan junan jolloin matka oli 6 minuuttia.

Lausanne oli mahtava, nyt pääsin myös tutustumaan vähän kauppoihin kun olin aukioloaikojen aikaan liikkellä, täällä on ihan  kakkaa kun kaikki sulkee jo kuudelta ja sillon mulla vasta loppuu työ. Ostin housut (tack mamma!). Toistan, ostin housut ! En oo ostanut tai käyttänyt housuja varmaan ainakaan 3 vuoteen mutta nyt on. Oli tarkoitus mennä starbucksiin juomaan maailman parasta ja kalleinta jääteetä ja blogata sieltä ( kiitos mun miniläppärin joka kulkee mukana jokapaikassa, kiitos isi!). Mutta molemmat starbucksit, jotka tiedän, oli täyttä täydempiä niin että ihmiset istui myös ulkona (edelleen satoi norsun kokosia tippoja) ja sen lisäks ihmiset jonotti sisällä istumapaikkaa joten skippasin sen, ens kerralla voisin suunnitella ajan toisella tapaa, ei kannata mennä sinne pahimmassa ruuhkassa 16-17 välillä.

Junaasemalla kävin vessassa, tää taitaa mennä vähän oudoksi mutta kerron silti. Eli siellä maksaa 2 frangia käydä (HULLUA) mutta se on safe&clean joten mielummin meen sinne kun viereiseen ilmaiseen. Koska tää safe&clean teksti sai mut vähän miettimään että onko muut sitten unsafeja ja millä tapaa.. noh. Anyway, siellä on töissä aina sama mies, se auttaa ihmisiä maksamaan jos ei ne osaa käyttää automaattia, sit se juoksee siivoomassa joka välissä ja on muutenkin tosi mukava. Aina sanoo hei ja näkemiin. No rupesin miettimään että kuinka kivaa nyt sitten on olla vessa-apulainen. Kuinkakohan se kertoo ammatistaan muille. "Ai moi, ei olla nähtykkään sitten alaasteen, mitäs teet nykyään? Mä oon lääkäri" "No hei, mä oon tota  junaaseman vessas töissä." respect!

Äsken söin tomaattikeittoa (så jag kan också nångång pröva på eran världens godaste Hanna&Daniel). Pian voisin lukea vähän himoshoppaajaa ja sitten mennä nukkumaan ja valmistautua huomiseen. Tällä viikolla pitäisi myös käydä ilmottautumassa ranskankurssille.

NIIN JA, tänään oli 12 astetta "lämmintä"!! perus 20 asteen ero tässä alle viikossa. Toivon todellakin ettei nyt jo ole syksy. Hrr

sveitsiläinen sunnuntai

BOOOOOOOORING !

Mikään ei oo auki, ulkona satoi ja tuuli aamulla joten ei voitu tehdä meidän suunniteltua retkeä uimaan geneven järveen, mutta ehkä ens viikolla sitten uus yritys. Tai ensens viikolla.

Syötiin tänään tyypillistä sveitsiläistä ruokaa, juusto fondueta. Se oli jännää mutta hyvää, nyt on maha kipee. Sveitsiläiseen tapaan fonduen kanssa ei saa juoda mitään kylmää, joten minä ja perheen isä juotiin viiniä (se on sallittua kaiken kanssa) loput joi teetä. Jälkiruuaks oli teetä ja mokkapaloja.

Siinä tän päivän huipentuma, oon lähinnä lukenut ja konettanut, voisin pistää tähän perään vähän kuvia sieltä sun täältä. Nyt oon vähän hermostunut ens viikosta, koska mulla on molemmat pojat. Ja myös isä on lomalla ja mua pelottaa jos se haluaa syödä kans mun lounasta, ku en oo vielä niin hyvä kokki et joku joka on syönyt pidempää kun pari vuotta voikin jo ymmärtää kuinka pahaa se on:D

                       Maggie, Laura ja minä sekä ensimmäiset shakerssit perjantaina

Cullyn junaasemalta, näkee vähän, hyvin vähän, kuinka kukkulaista siellä onkaan ja miten kaikki talot on vaan rakennettu siihen sekaan.

Tarkotus oli lisätä enemmän kuvia mut nyt taivas kaatuu päälle, kauhee sade alkoi ja musta tuntuu et tää talo kummittelee, oon yksin kotona mutta alakerrassa kolisee tosikovaa, auto ei ole pihassa. apuaaaaa.

yli 100frangin melkein sakko, uusia kavereita, aamuyön 10 km kävely ja ajatuksia

Yöelämä kertoo niin paljon enemmän kaupungista kun mitä voi päivisin nähdä.

Oi juma, tunnen kyllä että olen oikeassa paikassa ! Erittäin  tapahtumarikas ilta/yö/aamu/päivä takana mutta yritän tiivistää sen tähän. Kuvia ei mun kamerasta onneksi löydy.

Työpäivän jälkeen eristäydyin mun huoneeseen ennenkun olisi lähtö, Nils juoksi kumminkin kokoajan sisään ja olisi halunnut leikkiä mun kanssa. Eli ehkä me ollaan jo kavereita. Kiitos tämän en silti ehtinyt bussiin joka olisi vienyt morgesiin elikkä ohi meni myös juna joka olisi mennyt suoraan morgesista cullyyn. (cully lausutaan cuijiii). Eli ei muuta kun seuraavaan bussiin ja sitten junalla Lausanneen ja Lausannesta juna cullyyn, matka jonka olisi pitänyt kestää 1/2h kesti melkeen 2 h. 

Ongelmat alkoi kun otin junan morgesista lausanneen, nää junaautomaatit sekottaa mun pään ja en oikeesti tiedä ihan miten niitä pitäisi käyttää mutta mulla oli minuutti aikaa hankkia lippu ennenkun juna lähtisi toiselta puolelta asemaa, maksoin lipun ja ihmettelin vähän että miksi se oli niin halpa, mutta ei ollut aikaa pahemmin sitä miettiä. Tietenkin NYT tuli lipputarkastaja. Se kysyy ranskaksi puolihintakorttia mitä mulla ei tietenkään ole, onneks se puhui englantia muuten olisi tullut erittäin kallis matka. Olin siis lyönyt itselleni megaalennuksen ilman oikeutettua korttia. Konduktööri hermostuu ja kaivaa esille sakkovihkoa. Minä hermostun viellä enemmän ja alan selittämään kuinka vaikeeta mulla on uudessa maassa kun en oo asunu täällä edes viikkoa ja kaikki on ranskaksi enkä mä osaa ranskaa eikä kukaan ole näyttänyt mulle miten toimia. Se rauhoittuu vähän ja rupee selittämään miten toimia ja sanoi että tästä mun huijausyrityksestä tulisi yli 100 frangia sakkoa mutta koska oon niin uusi (säälittävä) niin se antaa mennä tällä kertaa ja myy mulle lipun. LUOJAN KIITOS, en tiiä mitä olisin tehny sillä sakolla. Plus että kun sellasen sakon saa niin tulee merkintä ja konduktöörit rupee seuraamaan tositarkkaan mun liikkeitä. Noh, se oli sikakallis se lippu, 15 frangia mutta paljon parempi kun se sakko. Se mun aikasemmin ostama lippu oli 3 frangia. Tää mies selitti mulle myös miten saada ne lippuautomaatit englanniksi ja kertoi mulle puolihinta kortista ja kuinka mun kannattaa hankkia sellanen heti ja kaveriks kortti jolla saa matkustaa ilmaseksi 7p.m-5.<.m. Erottiin kavereina. 

Lausannessa tiesin millä junalla olisin lähdössä mutta yhtäkkiä ei lue että se pysähtyy cullyssa joten en uskalla mennä sen kyytiin, seuraava juna menee puolen tunnin päästä joten jäin odottamaan sitä. Jälkeenpäin sain tietää että sillä ekallakin olisin päässyt perille. Cullyssä ymmärsin miksi sen nimi on Cully, niiiiiiiiiiiiiiiiin kaunista ja mäkistä ja kukkuloista. Otan joskus kameran mukaan sinne niin saatte kuvia, Laura ja Maggie tuli hakemaan mua asemalta ja  käveltiin Lauralle joka asui ihan junaaseman vieressä. Tosikivoja tyttöjä, molemmat on mua vanhempia ja on jo ehtinyt matkata vaikka missä. Meidän piti lähteä kohti kaupunkia 22.15 junalla jossa tavattaisiin Fionnghuala, ei kumminkaan ehditty tähän junaan joten lähdettiin vasta juuri ennen yhtätoista, Fionnghuala oli jo mennyt baariin odottamaan meitä ja me saatiin kiivetä ylös kaikki Lausannen tiet. Täällä on oikeesti tosi mäkistä, tää mäki joka nyt kiivettiin on lähes suoraan ylöspäin puolikilometriä, talvisin jos on lunta ihmiset yleensä  laskee suksilla tai pulkalla alas sitä.

Baari oli todella kiva ja mun onneksi nuoremmat ihmiset puhuu hyvin englantia. Tutustuttiin moniin paikallisiin joten nyt en enään ole niin yksin täällä. Erikoisena baarissa oli kahden litran kaljatuoppeja, joihin en todellakaan koskenut ja shakersseja jotka oli sitäkin parempia. Iso pullo johon oltiin laitettu jotain shottimateriaalia ja sitten shotattiin pullo tyhjäksi, kolme kertaa. Yhtäkkiä huomattiin että meillä on 6 minuuttia aikaa juosta junalle koska sen jälkeen ei enään mene junia Cullyyn ennen aamukuutta. Kello oli 2.40. Tehtiin kyllä vuoden urheilusuoritus jo yrityksestä, meillä oli kestänyt 20 minuuttia kävellä baariin, toki ylämäkeä mutta silti käveltiin kovaa. Mulla ja Maggiella oli tosihuonot kengät joten juostiin sitten ne kädessä ja missattiin juna 10 sekunnilla. Just kun tultiin oikealle raiteelle nähdään kuinka se lähtee. Mentiin sitten toisella junalla joka ei veisi meitä perille saakka vaan saatais kävellä. 

SE oli kävely, matka oli n 20km mutta sitähän me ei tiedetty joten lähdettiin ilosesti matkaan. Minä ja maggie ilman kenkiä. Kukaan ei tiennyt missä me oltiin tai minne matka, tai no tiedettiin että Lauralle pitää päästä. Cully on ihan geneven järven rannassa, oltiin noin puolen kilometrin korkeudessa kun hypättiin junasta pois. Tää kävely oli jotain niin liikaa että olisi pitänyt olla videokamera, oikastiin pellon yli jotta päästäis alas, pellolla oli reilu metrin korkunen aita jonka yli hypättiin, siellä oli myös ihan säkkipimeetä, ei minkään näköisiä lamppuja tietenkään. Ja sinne oltiin istutettu jotain ansakukkia jotka sattui ihan hulluna, sellasia piikikkäitä jotka jäi kiinni jalkoihin. Lopulta päästiin rantaan ja käveltiin sitäpitkin eteenpäin, en tiedä miksei menty tietä pitkin koska rannallakaan ei ollut lamppuja. Siellä oli kumminkin kunnon pochahontas puita ja kaiken näköisiä pikkusiltoja. Kun oltiin kävelty pitkään päätettiin mennä tielle taas ja luultiin että ollaan kävelty ohi, turhauduttavaa! Jostain syystä taksi pysähtyi jossa oli ihmisiä sisällä, ja se oli pelastus. Hypättiin taksiin, onneksi! Koska kun luultiin että oltiin kävelty ohi niin ei todellakaan oltu, saatiin jatkaa eteenpäin vielä 10 minuuttia autolla, eli matkaa olisi vielä ollut vaikka kuinka!

Perillä Laura laittoi kevätrullia uuniin koska mä ja Maggie oltiin kokomatka valitettu kuinka ollaan kuolemannälkäsiä ja elämä on kauheeta. Siinä vaiheessa kun ne olI  valmiita niin me oltiin jo nukahdettu. 

Päivällä kun oli aika mennä kotiin niin en taas saa mitään selkoa junaaikatauluista ja että mikä juna menee mun kylään, päätin taas mennä morgesin kautta. Olisin mielelläni jäänyt Lausanneen vähän kattelemaan mutta edelleen oli huonot kengät ja vähän kylmä koska mun leggingsit jotka oli eilen ollu päällä oli sellasessa kunnossa ansakukkien takia että niitä ei voi pistää päälle, enään ikinä. Lausannesta Morgesiin matkustin ekassaluokassa, vahingossa. Mutta kun tajusin että istun nahkapenkillä niin siinä oli niin hyvä olla ja mulla oli pääkipee niin en jaksanut välittää, toivoin vaan ettei tulisi lipuntarkastajaa. Onneks oon aika hyvä silti välttämään kaikki ikävyydet kun oon niin raukka.

Maggie, Laura ja Fionnghula oli aivan mahtavaa seuraa, ne on kotoisin canadasta, usasta ja englannista eli kuka ei kuulu joukkoon.. onneksi mun englanti on parempaa kun mitä olen luullut koska ei ollut mitään ongelmaa keskustella tai ymmärtää. 

Oon myös tajunnu että tätä kokemusta mitä täällä saa ei saa mistään koulusta. Oon NIIN onnellinen että päätin lähteä, Suunnittelen jo innoissani missä muualla aijon asua elämäni aikana. Australia ja usa on kyllä niin pakko kokea. Se miten pääsee tutustumaan uuten kulttuuriin (poskipusut, teitittelyt, kun lähdetään bussista niin kaikki asettuu jonoon ja huutaa "merci au revoar!" jne) ja kuinka näkee uusia paikkoja. Tää on jotain niin erillaista kun elämä kotona. Toki Suomessa on paljon hyvää ja en osaa sanoin kuvailla kuinka ikävä mulla on mun ystäviä ja perhettä, mutta tämä ensimmäinen viikko on jo antanut todella paljon! Oon vieraassa maassa, vieraalla kielellä, harvoin tiedän minne olen menossa ja millä mutta aina olen selvinnyt. 

Oon vähän ihastunut tähän ranskalaiseen tapaan olla niin kohtelias, eilen kun oltiin morgesissa leikkipuistossa lakkasin kynteni sillä välin kun Nils leikki, viereen tuli pari n 10 vuotiasta poikaa leikkimään ja ennenkun ne aloitti leikkimisen ne sanoo "bonjour madame" ja kysyy mitä mulle kuuluu. Suomessa 10 vuotiaat pojat olisi ehkä sylkenyt mun päälle ja sen jälkeen leikkinyt kuka heittää eniten kiviä mun päälle:D Tää kylä on vähän verrattavissa Sundomiin, kaikki moikkaa toisiaan ja kyselee kuulumiset ilman että välttämättä tuntee.

Nyt nukkumaan!

wuupwuup

Ensimmäinen viikko on ohi noin tunnin päästä:) 

Fiilikset JESS! Nilsin kanssa on mennyt ensimmäisen päivän jälkeen huippuhyvin, tekee kaiken mitä pyydän eikä ole enään niin mahdoton pleikkarin kanssa myöskään. Peliaika on sillon kun annan luvan ja muuten tehdään muuta. Nimeni on myös äiti, yritän korjata Juliaksi mutta Julia on niin vaikea lausua, uijla on tavallisin. Mut siinä on sentään kaikki kirjaimet:) ! 

Tänään oon pessyt, silittänyt ja vaihtanut petivaatteet, siinä meni aikaa. Silittäminen on muuten ookoo mutta noi petivaatteet on kyllä liikaa. Lounaalla taas fuskasin vähän ja lämmitin pakastimesta lasagnea. Ruuan jälkeen mentiin taas morgesiin leikkipuistoon, täällä on typ 35 C lämmintä päivisin, hullua ! 

Nyt illalla otan junan naapurikylään Cullyyn, viettämään iltaa yhden au pairin luokse ja siellä on jotain sen kavereita, sitten Lausannen yöhön ja pitää toivoa että yöllä on selkeemmät junaajat kun päivisin koska muuten kotimatkasta tulee erittäin vaikea ja mutkikas:D 

Löysin myös kuntosalin jonne voisin liittyä, pinkki-liila RUMA rakennus jossa saman katon alla pizzeria, siinä vois käydä aina syömässä tasoittavan pizzan ettei lähtisi kallisarvoista massaa. 

Nyt meen leikkimään Nilsin kanssa, se kuuntelee tällä hetkellä rappia bassot täysillä ja juoksee ympäri aurinkolaseissa, yo !

Pannukakkua, numeronvaihto ja pettymys

Kaikki sujui hyvin Nilsin kanssa tänään, oli todella hyvällä tuulella. Aamupäivällä siivosin, imuroin ja pesin lattiat lasten huoneista ja omasta sekä siivosin meidän vessan. Lounaaksi tein pannukakkua. 

Se oli elämäni ensimmäinen pannukakku ja pakko sanoa että ei se ollut mitään jos vertaa isin omaan ! Muistelen että olen kuullut isin suusta että pannukakku on helppoa ja hyvää. Helppoahan se taikina oli tehdä, mutta se paisto! En tehnyt sitä pellillä vaan sellasella hassulla paistinpannulla niin että saatiin omat lätyt(pannukakut). Niistä ei tullut mitään kaunokaisia koska se kääntäminen oli niiiiin vaikeeta. Ja ei ne niin hyviäkään ollut, Nils tykkäsi. Mä oon tottunu enempään margariiniin ja sokeriin, noissa ei ollut laisinkaan. Lisäksi keittiö oli aika katastrooffi, kun käänsin pannukakkua niin samalla se taikina levisi hellalle ja kun se oli kuuma niin siihen jäi minipannukakut jotka oli palanut kiinni.

Oli kauheemman näkönen livenä ja tämä oli sen kaunis puoli, toinen puoli paloi:)

Käytiin ruuan jälkeen taas Morgesissa, käytiin vähän puistossa ja kierreltiin kauppoja. Totesin taas kuinka harmittavaa on asua näin kalliissa maassa. Kun tultiin kotiin syötiin välipala.

                        Perus sveitsiläinen poliisitalo, vähän eri kun vaasan betonimöhkö:D

Työpäivä meni nopeesti ja noi päiväretket on kiva tapa saada aika kulumaan ja samalla näkee uusia asioita. Tänään sain myös ekaa kertaa palvelua Englanniksi! Go Manor! (sveitsiläinen stocka) Myös bussikuski puhui englantia ja sanoi että Nilsistä ei tarvitse maksaa, aikasemmat on puhunu ranskaa ja ranskaksi on ollut pakko maksaa lastenlippu, pitää tarkistaa mikä on asian todellinen laita. 

Nyt työpäivän jälkeen oon tunnin tsempannu mun sveitsiläisen simkortin kanssa että saisin sen puheajan siihen minkä olin maksanut, nyt on toiminnassa elikkä suomalainen numero poissa käytöstä. Ja oon viettänyt ensimmäsien kotiillan tällä viikolla, en lähtenyt minnekkään, ihan kiva välillä. Varsinkin kun oon saanu kunnon flunssan, pitää toivoa että keuhkot kestää..:)

Pettymys tuli kun katsoin tilitiedot ja huomasin että viimeinen palkka ei ole vieläkään tullut Vaasasta, Zurichin junalippu olisi ollut 142 frangia. Olin ajatellut ostaa nyt jo puolihinta kortin joka on 150 frangia jolloin koko matkasta olisi tullut 221frangia (sen 150 frangia saan takaisin parin viikon päästä työnantajalta kun koeaika on ohi. Siihen ei todellakaan ole varaa. Eli ei Zurichiä tälle viikonlopulle, niin tylsää. Syötiin myös taas hyvin, ja söin mm pinaattia jota en ehkä ikinä ole syönyt noin paljaaltaan, sen kanssa jotain perunapiirasta, en ole varma. Uusi maa, uudet epänirsot ruokatottumukset!

Och Daniel, till julen då vi träffas kan jag dricka te med dej ! Jag som aldrig har gillat te dricker det nu varje morgon.. tänk vad dethär landet gör åt mej!

Nyt ajoissa nukkumaan, huomenna viimeinen työpäivä ensimmäisestä viikosta:)

Normi 30v-päivä

Aamu alkoi hyvin kun kuulin että Nils nukkuu vielä joten ajattelin että saan rauhassa silittää pyykit, samassa hetkessä kun vanhemmat lähtee ovesta ulos alkaa järkyttävä huutoitku yläkerrasta, Nils on hereillä. Se huusi äitiä mutta äitiä mulla ei ollut antaa jolloin huuto paheni, yritin selittää ja kysyä mikä on mutta itku jatkuu. Yhtäkkiä se havahtui ja kysyi mitä, toistin aikasemmin sanotut asiat ja ehdotin että joko nukkuu vielä tai tulee aamupalalle. Nukkui 10 minuuttia ja nousi sitten, vaikutti vähän vihaselta ja kävi aina mulkoilemassa mua ja juoksi sitten pois kun katsoin ylös. Mentiin sitten aamupalalle vaikka pisti eka vastaan.

Aamupalan jälkeen annoin katsoa tv:tä ja pelata playstationia, sillävälin pesin koneellisen pyykkiä ja silitin kaikki mun omat vaatteet, juma mikä ero ! Jos tästä vuodesta jää jokin tapa käteen niin toivon että se on toi, mutta pelkään että oon allerginen silittämiselle. Tein myös ruokaa, tortellineja, vaan. Nils tykkäsi kauheesti minä en. Siivosin keittiön ja lähdettiin puistoon.

Pakko sanoa että täällä on melki kuumempi kun sunny beachilla (33C) joten oli aika kuuma farkuissa. Huomenna ehkä paljastan tautiset reiteni, nyt olen vähän enemmän hyväksytty kun pari päivää sitten. Puistossa oltiin pari tuntia ja sitten mentiin välipalalle kotiin. Ei olisi sillonkaan ruoka maistunu mutta nopeesti istui poika keittiöpöydän äärellä kun sanoin että ei tarvi syödä jos ei halua mutta mä meen ainakin välipalalle. Oon löytänyt taktiikan.

Sen jälkeen leikittiin vaikka kuinka ja pian Maxence tuli kotiin jalkapallo leiriltä, tänään olin ekaa kertaa molempien kanssa yksin, perheen isä lähti asioille. Maxence halusi pelata pleikkaa ja annoin luvan kunhan ensiksi siivoaisi vähän huonetta, ei mutinaa vaan homma hoitui noin vain ! Myös Nils siivosi tänään omat jälkensä ja hieman jopa omassa huoneessaan, reippaita lapsia:)

Työpäivän jälkeen sain perheen äidiltä uuden bussiaikataulun, junaaikataulun ja hintalistan kun eilen vanhoista ei ollut apua. Sitten lähdin Morgesiin lataamaan prepaid aikaa jotta saan ottaa käyttöön sveitsiläisen numeroni, ihme kyllä se ei ollut vaikeaa, alan jo tottua tähän ranskaan ja bussikuskitkin alkaa olla vähän ystävällisempiä kun osaan asioida kokonaan niiden kielellä.

Oon muuten huomannu kuinka paljon puhetapani on täällä äitiytynyt "älä revi mua vaatteista, käytä haarukkaa ja veistä, älä leiki ruualla, älä heitä leluja lattialle, älä revi kukkia maasta, älä tuijota setää, älä juokse tien yli, älä sano bajs, älä pistä käpyjä suuhun, älä niistä mun vaatteisiin, älä nuole mun kättä" Vaasassa mun puhe oli tyyliin "mitä, tänään pullo!?! BAILA !!"
Näytän myös äidiltä, en jaksa laittautua aamusin ja kuljen kokoajan iso pussi kädessä missä on millon mitäkin, välipalaa, vettä, toiset kengät jos ensimmäiset hiertää, ekstra housut, huppari jos alkaa satamaan jne. Joskus ekstrana on myös pierutyyny, sitä kannan kädessä koska ei ikinä tiedä millon sille tulee tarvetta.

Nyt illalla syötiin risottoa ja arabialaista makkaraa, se makkara oli jotain niin tulista. Lisäksi juotiin pullo punaviiniä ja juteltiin yhtä sun toista. Pakko sanoa että tämän mukavempaan perheeseen en olisi voinut päästä, vanhemmat on ihan huippukivoja:)!

kaksi kärpästä yhdellä iskulla(Morge&Lausanne) ja aloin rikolliseksi

Se oli vahinko eikä toistu, ja hävettää.

Alusta. Tänään oli parempi päivä kun eilen työn puolesta. Nils oli todellakin paljon tottelevaisempi, ehkä kannatti itkien taistella sen kanssa eilen. Olin vaan kerran "bajskorv" tänään kun eilen olin ainakin 500 kertaa. Aamupäivällä se sai pelata playstationia sillävälin kun hoidin kotiaskareita ja laitoin ruokaa.

Okei, ruoka saa oman osion. Eilen lintsasin vähän ja lämmitin vanhaa ruokaa lounaaksi, tänään tein ekaa kertaa omaa. Ei vitsi mitä soosausta ! En oo muutenkaan kummonen kokki kotikentällä mut miettikää täällä missä kaikki on ranskaksi. Kaapissa oli makkaraa ja lapset tykkää kuulemma pastasta joten päätin tehdä makkarapastaa, makkarakastiketta en uskaltanut kokeilla. M.m. meinasin laittaa hiivaa paistinpannulle siinä luulossa että se oli margariinia ja en löytänyt suolaa laisinkaan. Maustoin sen oregaanolla ja pippurilla koska ne oli ainoat mausteet jotka tunnistin. Sekä pistin creme frechiä sekaan ja toivoin että se on ok. Ei ees ollu niin pahaa ! Nils söi iloisena, mun mielestä sveitsiläinen makkara on pahaa.

Ruuan jälkeen lähdettiin Morgesiin, jossa vietettiin 6 tuntia. Pakko sanoa että se on ihana paikka. Niiiiin kaunis. Oltiin varmaan 3 h leikkipuistossa, 2 h Manorissa (melki niinkun stockman) jossa me katteltiin leluja, ja sit käytiin kävelyllä ja ostin jätskin palkaksi Nilsille (ja mulle) siitä että oli käyttäytynyt (ja minä). Mentiin takasin Echandensiin jossa siivosin vähän keittiötä puoli tuntia kunnes vanhemmat tuli kotiin. Juoksin 3 minuutissa bussille ja ehdin juuri siihen joka vie metroon joka vie Lausanneen.

Lähdin taas matkaan tietämättä yhtään minne olin menossa toisin sanoen. En tajua kuinka luotan niin itseeni, varsinkin kun kukaan KUKAAN ei oo puhunu mulle takasin englantia, sen sijaan mä puhun jo ranskaa tietämättä mitä mä sanon. Eli ei oo oikeen apua saatavilla. Noh, metroasemalla ei ollu laisinkaan ihmisiä mutta bussipysäkillä sitä enemmän, aavistin että jotain oli väärin ja jäin bussiasemalle muiden kanssa, sieltä tuli Lausanne-flon bussi (eli arvaan että metro on rikki koska se oli metron nimi) pian kulman takaa ja mä en ollut ostanut lippua. Ajattelin että maksan kuskille vaikka kaikki kuskit inhoo mua siitä. Eli siis täällä noustaan aina keski/takaovesta sisään ja vaan idiootit menee maksamaan kuskille koska ei osaa taikoa lippua ilman automaattia, niitä ei siis ole joka pysäkillä. Kuski ajaa niin eteen että ei pysty menemään etuovesta joten meen keskiovesta, sisällä on kumminkin niin paljo porukkaa että mua ei päästetä eteen. Kukaan ei oo ikinä tarkastanut lippuja mutta nyt odotin niin paniikissa että millon lipuntarkastaja tulis koska mulla ei lippua ollut.

Pääsin silti Floniin joka on Lausannen alapuolella. Kiipesin miljoona rappua ylös ja menin starbucksiin jossa tutkin junaaikatauluja, en tiennyt ees minne halusin mut halusin kotiin. Perheen äiti oli sanonut että mun pitää ottaa juna joka menee kohti jotain mikä alkaa A:alla, koska se pysähtyy echandenssa. Tuun junaasemalle ja huomaan että mikään ei mee minnekkään kohti A:aata mutta yks juna joka lähtee 4 minuutin päästä lähtee Geneveen ja mahdollisesti se menee Morgesin kautta koska se lukee perässä. Lippuautomaatilla innostuin että siinä oli vaihtoehto Englanti, turhaan sillä niiden englanti oli ranskaa. Jotenkin sain sen ostettua ja mulla oli minuutti aikaa ehtiä junaan joka lähti 9 raiteelta, hiihdin ku hullu läpi tunnelin tietämättä missä 9 raide on ja kun pääsen sinne niin nään junan just lähtevän. KIVA, itku silmässä meen alas kattomaan minne mä sit lähtisin ja huomaan että 15 minuutin päästä lähtee juna kohti Geneven lentokenttää joka mahdollisesti pysähtyy Morgesissa, meen siis sinne. En oo ikinä ollu niin paniikissa kun siinä junassa ku en tienny pysähtyykö se vai joudunko Geneveen, mutta luojan kiitos se pysähtyi. Perillä mulla oli 3 minuuttia aikaa juosta bussille, seuraava olisi mennyt echandensiin tunnin päästä. Kiitos luoja ehdin.

Nyt oon niin puhkipoikki että oksat pois. Koti ikävä iski ensimmäistä kertaa täällä pahasti. Lapsia en vie kyllä vielä Lausanneen ennenkun osaan sinne mennä ja sieltä tulla pois, tääkin oli niin säkää ja menin ihan toisella tavalla kun mulle oltiin neuvottu.

Viikonloppuna tiedossa matka Zurichiin, toiselle puolelle sveitsiä moikkaamaan toista suomalaista aupairia, oon niin innoissani enkä jaksa odottaa perjantaita ! IHANA tavata oman ikäistä seuraa ja ehkä se saa vähän kotiikävänkin katoamaan:)

Morges

Lausanne

PS. Täällä on hullun kuuma, ongelma on se että mulla kuoriutuu iho reisistä kun olin näköjään huomaamatta polttanut ne Sunny beachilla. Eli paitsi että oon idiootti joka ei puhu ranskaa niin näytän myös tautiselta. Pidän siis housut/ sukkahousut aina päällä, ihan sama jos on 30 astetta.