hyvästi hyvä viikko

Nyt on vasta maanantai ja musta tuntuu että tästä viikosta tulee erittäin pitkä.

En tykkää olla vihainen. Tänään olen saanut olla vihainen koko rahan edestä.

Nyt sulattelen luitani 3,5 tunnin ulkona olon jälkeen, kauhee viima ja tuuli ja sairaan kylmä, ei auttanut edes laskettelu takki. Siellä mun piti olla vihainen vain kaksi kertaa joten nyt kivat kelit loppuviikoksi että kaikki päivät voi viettää ulkona. Tai vaihtoehtoisesti perjantai nyt heti.

Harmittaa

Viimeinen viikonloppu Ranskassa ja Genevessä pitkään aikaan

Otsikko on ollut tuossa jo kaksi tuntia. Kaksi tuntia olen yrittänyt keksiä sanoja sille että kuinka kiva viikonloppu mulla on ollut ja kuinka surullista se on että samanlaista ei tulee enään ikinä. 

Perjantaina otin junan Geneveen, ja Jenna tuli samalla eli oli harvinaisen hauska juna matka. Genevessä otin raitiovaunun ranskan rajalle josta Monica tuli nappaamaan mut kyytiin ja ajettiin niille. Pari tuntia meni jutellessa ja katsellessa how I met your motheria. Sain myös tarkastettua tilitietoni kun sain lainata Monican ehjää konetta ja meinasin kuolla nauruun. Vaikka säästötililleni on tullut huolestuttava viesti ja talletus niin ei ole syytä hätään, ne rahat meni jo eteenpäin. 

Aamulla herättiin yhdeksän aikoihin ja vähän yli kymmenen lähdettiin liikkeelle, käytiin tallilla siirtämässä monican lapsien tuntia, Lidlissä ostamassa booliaineksia ja giant kokoisessa jättimarketissa. Olin niin iloinen kun huomasin mitkä on ranskan valikoimat, sata kertaa isommat kun sveitsissä, ja niiden hinnat ! Shoppailin siis vähän, sain vichyn naamanhoitotuotteita kahdellakymmenellä eurolla kun sveitsissä olisin maksanut n. viisikymmentä euroa samasta. Selvää säästöä. Ostin myös muuta pientä ja halpaa, mm uuden white now hammastahnan jonka pitäisi toimia paremmin kun nykyisen sveitsin white now. Tästä uudesta maksoin 2 euroa, sveitsissä maksoin 5 euroa tästä ei toimivasta. Alan käymään ranskassa ostamassa kaiken. Shamppoihinkin uppoo ihan järkyttävästi rahaa. Ei ok. 

Käytiin myös nopeasti vaatekaupoissa ja sitten fonduilemaan. Ranskan tapaan. Leivät oli leikattu valmiiksi sellasiin pikku kuutioihin kun sveitsissä saa leipä siivuja jotka itse revitään. Fonduessa on 3 eri juustoa kun sveitsissä on yhtä. Mun mielipide on että juusto on parempaa ranskalaisessa fonduesa mutta leipä on parempaa sveitsiläisessä. Tasapeli, fondue ei kumminkaan mitenkään voi olla pahaa joten se oli onnistunutta. Lähdettiin takaisin Monicalle, meillä oli 2 tuntia aikaa vaan hengittää ja levätä mutta meillä meinasi mahat kuolla. Sitä juustoa oli huomattavasti enemmän ranskan puolella kun sveitsin puolella ja mehän ei niin hyvää ruokaa jätetä vaikka maha on täynnä. Ensimmäinen tunti meni nopeesti ja toisena tuntina katsottiin how i met your motheria. Luulen että olen jäänyt koukkuun vaikka se ei niin hyvä sarja olekkaan. Join ensimmäisen espressoni. Pahaa kun synti enkä ymmärrä miks ihmiset maksaa siitä. En ole kahvi ihmisiä. Puoli seitsämän aikoihin lähdettiin Monican korispeliin ja se loppui 22.15. Sain lainata ipodia ja aika meni oikeestaan ihan hyvin kun seurasi peliä. Puupenkit ei vaan ole niin katsoja ystävällisiä.

Pelin jälkeen joukkueella oli hallilla kunnon buffetti, ihmiset oli tuonut ruokia ja sain syödä muunmuassa maailman parasta tiramisua. Tehtiin suomalaista boolia ja Monica oli ostanut vaaleanpunaista barbi champanjaa jota skoolattiin Monican kunniaksi. Puoli yhdeltä lähdettiin Geneveen hallilta ja kohti jotain yökerhoa. Suunnitelmat vaihtui alkuperäisen montecristo clubista johonkin P:llä alkavaan koska ulkona satoi eikä haluttu jonottaa. Tämä sopi itselleni mainiosti koska montecristoon olisi ollut neljänkymmenen frangin sisäänpääsy, nyt päästiin ilmaiseksi. Juostaan Monican kanssa ensimmäisinä sinne ja siinä oli pieni jono, ne kertoi meille että ellei oo pöytää niin ei pääse sisään. Portsarit kuitenkin huitoi meidät jonon ohi ja päästi sisään. WUHUU, Monica sai neuvoteltua muutkin kaverit sisään vaikka niitä ne ei niin innoissaan olisi halunnut päästää, osa oli kuulemma alipukeutuneita eli ei tarpeeksi hienosti. Miten me aina päädytään näille snobi clubeille? Joku mies tulee ja ostaa meille 15nolla frangin edestä vodka redbullia vaikka kukaan ei edes kysynyt. Tanssitaan kunnes kello lyö neljä ja yhtäkkiä löydämme itsemme VIP puolelta juomassa champanjaa. Ei viikonloppua Monican kanssa ilman VIP kohtelua. Puoli viideltä mulla rupesi tulemaan hätä että en ehdi junaan joka lähtisi 4.54 eli aika pian. Mulla oli mun tavarat Monican valmentajan autossa ja Monican naapuri oli luvannut heittää mut juna-asemalle.

Seistään narikassa vielä 4.45 ja odotetaan porukkaa kasaan, olin varma että en tule ehtimään ja otan sitten seuraavan junan ja maksan. Ennen viittähän saan matkustaa ilmaiseksi. Jollain ihmeen kaupalla ollaan juna-aseman ulkopuolella 4.54 ja voin sanoa että en ikinä ole juossut niin nopeesti, ensiksi väärälle raiteelle. Nousen junaan ja kymmen sekunttia sen jälkeen ovet menee kiinni. Junassa käytin ajan hyväkseni ja pesin hampaat ja naaman ja harjasin hiukset ja vaihdoin vaatteet. Perus. Kotona olin kuudelta tänä aamuna. 

Nyt oon kirjoittanut tätä postausta 5 tuntia. Ehkä tää on valmis. Yritän saada itunessini järjestykseen koska tulin kotiin 12nollanolla biisin kanssa. Huomenna alkaa hiihtolomaviikko eli kaksi lasta kaikki päivät. 

Monicalle en ehtinyt kunnolla sanoa heippa tämän juna jutun takia mutta en voi edes kertoa kuinka iloinen olen että hänet olen tavannut. Meillä on ollut niin hauskoja hetkiä ja tämä viikonloppu kruunasi kaiken. Olen varma että me pidämme vielä paljon yhteyttä ja onhan meillä karibian reissukin suunniteltuna kunhan ollaan vähän rikkaampia. Kiitos Monica ja kaikki onni ja energia sisäänpääsykokeisiin!

Jännää

Olen tilannut lentolipun Glasgowiin pääsiäiseksi ! Wohoo, en jaksaisi odottaa niin pitkään, 24.4 lähtee lento ! Mut toisaalta mulla on nyt kahden kuukauden sisään tiedossa Milano, Nizza ja Glasgow, ehkä selviän.

Ensiviikolla olen taas rikas joten voin alkaa ruksata pois tavaroita mun ostoslistalta, tai no. Tarkemmin luettuna ylläolevaa kappaletta taidan jättää kokonaan välistä shoppailut, 3 ulkomaanmatkaa 2 kk sisällä, se on aika paljon se. Sen kiintolevyn ostan mutta muut yritän ehkä ostaa jostain matkalta, sielä on kumminkin paljon halvempaa.

Nyt viikonlopun viettoon ranskaan ja viimeinen Monica viikonloppu piiiiiitkään aikaan. Hauskaa ja surullista, itkekäämme Geneven juna-asemalla sunnuntai aamuna 4.54 mutta siihen saakka pidetään huippuhauskaa ja huomenna mennään syömään ranskalaista fondueta ranskalaiseen tapaan kun viimeksi käytiin sveitsissä, ihan vertailun vuoksi. Uskon että sveitsi voittaa.

Hyvä fiilis, kaikki tuntuu taas vähän jännittävämmältä ja hauskemmalta !

positiivisuutta

Pakko yrittää koska oon ollut nyt vähän liian pitkään negatiivinen:D

+Lumi suli jo
+ miinus asteita ei ollut missään vaiheessa

Nojoo. Ehkä pian plussat lisääntyy, huomenna on onneksi perjantai.

Ostoslista sen sijaan onnistuu:
-Kannettava kiintolevy, ei varmaan ole sana mut sellanen irtiotettava että saan kaikki tiedostot turvaan. Gaah, voin vaan kuvitella kuinka kuoleman kallis se on sveitsi maassa.
-Juoksulenkkarit
-College housut
-Rusinoita
-Mustat kangaskengät
-Lentoliput pääsiäiseksi
-Iphone

Okei iphone ei toteudu vielä varmaan puoleenvuoteen mutta muut on hankittava ensi palkasta. Eli ensi viikolla. Kone lähetetään huoltoon ja se saadaan toivottavasti nopeesti kuntoon. Ipodi saapuu toivottavasti ensi viikolla.

Joo, positiivisuutta on illan sana vaikka en hymiöitä enään iroonista kyllä osaa tehdä koska numero yhdeksän ei toimi.

Lunta

Missä se kevät on? Toivon että se oli vaan painajaista kun katsoin ikkunasta ulos. Mutta ei, lunta ! Toivon todellakin että sulaa nopeesti.

Muuten olen vähän negatiivinen, eka olin iloinen koska olin nukkunut niin hyvin viimeyön ja kaikki oli hyvin mutta toi lumi. Sitten mun tietokone joka hitaasti mutta varmasti hajoo, nyt en voi enään kommentoida omia blogipostauksiani eli kukaan ei saa tätä kautta vastausta. Sitten mun puhelin ei suostu lähettämään viestejä eli sekin vetää viimeisiä. Ja sit tietty mun ipodi jonka puuttuminen aiheuttaa oikeesti pian masennuksen. Katotaan mitä tapahtuu kameralle, se on seuraavana jonossa niin on kaikessa elektroniikassa jotain vikaa.

Oon jo tänään tehnyt lettutaikinan, toivotaan että edes letut onnistuu.

Monica lähtee viikon päästä, yksi ruotsalainen tyttö lähtee ensi viikolla, mäkin haluan kotiin.

Nyt lähden katsomaan jos liikenne on kaaosta kiitos lumen koska mun pitäis käydä ettimässä se mun lompakko, ei oo tietoakaan minne oon sen jättänyt, toivotaan että vanhaan taloon.

woaah !

Melkein unohdin, minä vs ranska 1-nolla! hitto kun ei numerot toimi, eikä sulut. Mutta tänään asioin pharmacyssa eli siellä missä saa lääkkeitä, kokonaan rankaksi ! Alusta loppuun kerroin ilman sanakirjaa mitä tarvitsen ja kenellekkin ja mihin vaivaan. Oon niin ylpeä itsestäni! En tiennyt että osaan !!

Mitäs nyt?

Okei. Tarvitsen apua, kaikki ympärilläni hajoaa. Uusin ongelma on että mun koneessa loppuu numerot 12345 jälkeen, eli kuudesta nollaan ei tapahdu mitään. Puoli tuntia hakkasin näppäimistöä että sain tietokoneen auki koska salasanassani on yksi numero joka ei toimi. Itseasiassa kaikissa mun salasanoissa on jokin numeroista joka ei toimi. HUOH !  Jos mun pitäis tilata lentolippuja ja siirtää rahaa tililtä tilille, se on aika vaikeeta näillä eväillä. 

Unohdin myös lompakkoni echandenssiin eli nyt voin hyvällä omantunnolla pitää vapaapäivän kaikesta. 

Helpottunut ja onnellinen

En stressaa pääsykokeita koska niitä ei tule, en stressaa yliopistohakua koska sillä ei ole mitään väliä, ensi vuonna saan haluamani opiskelupaikan. Olen ollut lauantaina body attackissa, sunnuntaina body pumpissa, maanantaina gymstickissä ja tänään body attackissa, huomenna on vapaapäivä. Vapaa pääsiäisenä varmistui eli nyt on enään jäljellä lentolippujen hoitaminen pois siksi aikaa.

Kaikki hyvin:)

Aikuisten asiaa

Olin jo menossa nukkumaan eilen illalla kun tarkastin facebookin ja Jenni oli kirjottanut viestin että hänellä on aikuisten asiaa nyt chattiin. Jenni oli miettinyt mun tulevaisuutta ja opiskeluja. Että mun kannattaisi yrittää pääsykokeiden kautta jo tänä vuonna ja hän uskoo siihen että kyllä pääsisin sisään. Jenni on paras !

Tämä sai mut miettimään, mulla olisi 3 kk ja pari päivää aikaa turun oikeusnotaari pääsykokeisiin.. Olen jo lukenut kirjat viime keväällä. Tosin nyt mulla ei oo kirjoja täällä, enkä niitä sveitsistä löytäisikään. Menisi ainakin ja vähintään viikko hukkaan ennenkun saisin ne ja aikaa on täällä melko rajoitetusti, työpäiväni on suht pitkiä. Toisaalta tuntuisi hirveen turhalta lentää pääsykokeisiin ja takaisin vain epäonnistuakseen. Ja pelkään että en mitenkään voisi itsevarmana niihin mennä jos lukisin täällä.

Ensi viikolla alkaa yliopistohaut. Ongelman muodostaa se että lähes kaikkiin ellei tasan kaikkiin Suomen koulutuksiin on joko pääsykokeet tai haastattelut. Tää tuntuu erittäin vaikealta koska täältä ei noin vaan tulla niihin kokeisiin. Ruotsiin pistän b-suunnitelmana hakuja, mutta siellä kiinnostaa vain Tukholma.

Mieluiten haluaisin Vaasaan tällä hetkellä, ikävöin varmasti äitiä, isiä, kavereita ja vaasaelämää enemmän kun ne ikävöi mua : D

Eikun nyt tuli vähän vääriä tietoja, eli ruotsiin alkaa ens viikolla haut, suomeen kahden viikon päästä. Tarkastin kirjat ja 2 on samaa kun viimevuonna, yks uusi. Grunden för god förvaltning ei ole enään mukana ja se oli se kirja joka upotti mun toivot. Ne kaksi muuta oli ymmärrettäviä ja enemmän praktiska.

Gaah. Mielipiteitä?

3 tunnin päikkäreiden kosto

Aamulla heräsin vaikka teki mieli nukkua vielä pari tuntia, käytiin bodypumpissa. Tein yhden liikkeen väärin eli nyt mun selkä tappaa mut, toki sain korjauksen siihen tunnin jälkeen miten se kuuluisi tehdä. Okei, jos itse olisin ollut vastaanottavaisempi olisin saanut korjauksen jo liikkeen aikana koska salin ulkopuolella oli tämä intensiivinen bodybalaance ohjaaja hyppimässä ja huitomassa, tunsin että se huitoi mulle mutta en pystynyt dealaamaan sen kanssa silloin.

Tulin kotiin, katoin sarjan, nukahdin. 3 tuntia, päikkärit on täällä niin harvinaisia että voin sanoa että olin sen arvoinen. Nyt on tosin enemmän kuollut kun elävä.

Koomaan loppupäivän.

Mä en tiedä mitä tehdä, jos mulla on pääsiäisviikko vapaa niinkun ymmärsin, en ole saanut aikaseksi varmistaa, jos jenni ei ole enään scotlannissa haluan ehdottomasti suomeen. Mutta lentoliput... voisko ne enään olla kalliimpia? Tää on syvältä että joutuu maksamaan ittensä kipeeks että pääsis kotiin. Katoin samalla myös vähän alustavia hintoja lennolle kotiin (okei oon ajoissa mutta ihan vaan siksi että tietäisin kuinka halvasti pitää elää) yli 270 euroa oli halvin ja siinä oli välilasku lontoossa 14 h. Tappakaa mut.

Kengät piiloon

Heräsin kukonhuudon aikaan ja käytiin Jennan kanssa bodyattackissa. Älyhauskaa taas kerran mutta puhti loppui mun osalta nopeemmin kun mitä tiistai iltana. Oon maailman huonoin aamuihminen. Salilta kotiin, suihkuun, syömään, vaihtamaan vaatteet ja kävelin kaupunkiin. Kierreltiin Jennan kanssa vaikka kuinka kauan vaikka nyt jälkeenpäin ei edes ehditty tehdä mitään näiden tuntejen aikana:D Kierreltiin vähän kauppoja, päädyttiin bodyshoppiin ja kohtalokkaaseen meikkaukseen jonka johdosta ostan melkeen 50 frangin luomivärit. Heikkoutta heikkoutta, ne tiesi että ne saa ne myytyä mulle kunhan näyttää kuinka välttämättömiä ne on. Säästöviikko on erittäin epäonnistunut, 24 tunnin sisään olen köyhtynyt 120 frangia. Oltiin myös coopissa seikkailemassa puoli tuntia ettien jotain herkkua. Mulla on ikävä suomen karkkihyllyjä.

Kotiin tulin seiskalta, kuoleman väsy ja peruin illan ulosmenon. Kaduin perumiseni ja ilmoitin että tulen silti, mulla oli pari tuntia aikaa joten ehdin katsoa putouksen samalla kun lakkasin kynteni. Mr mallorcan putous oli surullista. Loppujen lopuksi tulee erittäin kiire ja juoksen 7 minuutissa juna-asemalle vaan kuullakseni että tavastaan ylhäällä, eli juoksen 5 minuuttia ylämäkeen. Kaksi uutta aupairia ja yksi uusi opiskelija oli ohjelmassa. Texasista, oon luullut sen olevan erittäin vaarallinen paikka mutta kai se menee samaan kastiin kun että KAIKKI luulee Elsinkin (ranskalaiset ei osaa sanoa H:ta) olevan suomen ainut kaupunki, muualla on jääkarhuja ja metsiä sekä poroja. Ja lunta. Oltiin Captain cookissa ja muut shottaili ja joi ja mua kyllästytti. Olin takaisin 0-linjalla eli halvaks tuli, enkä suostunut ottamaan vastaankaan drinkejä kun en pitkään ajatellut olla. 

Lähdin kotiin päin yhden jälkeen, mua alkaa oikeesti ahdistaa nää mustat miehet jotka parveilee noilla kaduilla. Oon varmasti ennenkin kirjottanut niistä mutta ne hengaa siinä koko illan ja Bonsoirailee ja Ca va ailee ja Hello babyilee. Ei ketään kiinnosta niille vastata. Eikö se saa niitä tuntemaan itsensä maailman isoimmaksi luuseriksi kun ei saa mitään vastakaikua? Ne yrittää tahallaan kävellä päin ja mitä tahansa että niitä eedes kattois. Mulla on toiminu hyvin että leikin että olen kuuro ja sokko. En myöskään puhu. 

Mulla oli tänään korkkarit päällä, mutta olin juossut lenkkareilla tähän tapaamis paikkaan. Jätin lenkkarit starbucksin ulkopuolelle siillä ajatuksella että vaihdan sitten korot pois kun taas lähden kotiin. No tottakai siinä oli kauhee jengi ulkopuolella kun oon lähdössä kotiin joten kun mä kaivoin ne kengät sieltä lehtitelineen alta ja laitoin ne päälle sekä otin korkkarit käteen niin niitä nauratti ihan hirveesti. Se ei kuulemma ole ok jemmata tavaroita keskelle kaupunkia, varsinkaan kenkiä. Mutta ne oli 2 punnan kengät että niiden hävityksellä ei olisi ollut muuta harmia kun että olisi ollut tuskallinen ja pitkä kävely kotiin. 

Jajja, nyt unta palloon ja aamulla yritänyritän jaksaa bodypumppiin ja sitten kävelylle Jennan kanssa. Viikonloput on parhaita !

tapaaminen orja kauppiaan kanssa

Outojen päivien oudoin päivä.

Aamulla juoksin ylös alas rappuja ja pesin kaikki pyykit, olin täynnä energiaa ja siivosin ja lähdettiin Nilsin kanssa piknikille. Ulkona oli oudon lämmin, mulla oli maailman oudoimmat vaatteet. Paheksuttavia katseita herätti muun muassa mun persekengät, villasukat, sukkahousut, 3/4 pitkät collegehousut, pitkä neule, vihreä takki ja kahden punnan kaulahuivi. Sitten mulla oli punasta huulipunaa. Oon alkanut nauttimaan sveitsiläisten shokeeraamisesta. Viimeksi mua katottiin erittäin pitkään kun mulla oli mun kuluneet farkut päällä, okei ne on aika reikäset mutta suomessa se on huomattavasti enemmän ok kun täällä. Harvinaisen tyylikästä menoa !

Outo päivä jatkui sillä että menin kaupunkiin, mun piti kokeilla jos vaihtaisin mun viimeviikolla ostamani nahkahameen pienempään, päädyin ostamaan myös ruskean. Nyt olen siis kahden nahkahameen omistaja. Erittäin outoa. Tapasin myös sattumalta Cecilian ja Nergsin eikä tarvinnut olla yksin.

Kotona söin kaikessa rauhassa kunnes tajuan että mulla on 25 minuuttia aikaa laittautua ulos ja kohti karaokebaaria. Kuuntelin outoa musiikkia ja ulostauduin, tapasin Monikan juna-asemalla ja odoteltiin puoli tuntia myöhässä olevaa Ivetaa.

Nyt tapahtuu kaiken kruunaus, istutaan iltaa isossa poruukassa, mulla on 0-toleranssi budjetin joustossa (okei toi kamelin ruskeen nahkahameen olisin ehkä voinu jättää välistä...) niin jään pöytään uusien tuttavuuksien kanssa kun kaverit menee shottailemaan. Ajaudutaan siihen että Kevin on opiskellut pariisissa, sitten tehnyt töitä pari vuotta sielä ja sitten päätynyt Geneveen jatkamaan opiskeluja. Okei, kysyn mitä töitä hän teki pariisissa. "I was selling slaves, then I did some jobs according to my studies and then I stuffed animals" kysyin pari kertaa että siis möitkö vaatteita, clothes (ranskalaiset ja niiden englanti..) "no, no, I was selling slaves" MITÄ HITTOA ! Oikeesti, se kertoi että se möi osaksi ranskalaisia ja osaksi importoituja (??!) ja että koko orja juttu on paljon yleisempää kun luulaan. En kestä..

Lähdin jo puoli yhdeltätoista kotiinpäin ja kun olin lähdössä ne kysyi että missä asun ja pyysi että olisin varovainen. Toisin sanottuna aloin panikoimaan että onko täällä jotain jonka takia kannattaisi olla varovainen, otin bussin suoraan karaokebaarin edestä kotioven eteen.

Olen turvassa, normaalipäivä huomenna kiitos

Toujours vers une meilleure

Enhän mä sinne salille lähtenyt, juutuin facebookin chattiin ja sitten en enään löytänyt energiaa enkä inspiraatiota. Oon jo kumminkin ollu 3 kertaa tällä viikolla ja oon menossa sekä lauantaina että sunnuntaina, pakko pitää välipäivä ettei katoa kallisarvoista massaa;) Tarkistan muuten sähköpostini ihan kuumeisesti kokoajan, olis kiva jos saisin sinne muutakin viestiä kun "Tuntuuko tukalalta, me voimme Julia auttaa!" "Oletko venynyt muodottomaksi, nyt Julia alkaa laihdutus" "Etkö pärjää lapsillesi Julia, nyt pärjäät!" "Kävikö XXXXXXXXL liian pieneksi?" "Oletko Julia läski?" "Oletko tyytymätön elämääsi Julia?" MISTÄ NÄITÄ ROSKAPOSTEJA SIKIÄÄ?! Vaikee pysyä positiivisena kun yritetään väkisinkin pakottaa ahdistuneeksi:D

Tänään on ollut penkkaripäivä, ilmeisesti aika kylmä sellainen. En kykene säälimään niin kovasti koska meidän penkkaripäivänä taisi olla -24 C jos muistan oikein, ainakin hemmetin kylmä. Muistan kuinka sai sulatella  jalkoja ehkä 2 tuntia patterin päällä ennenkun ne toimi taas, mulla tais olla kangaskengät päällä. Tottakai.

Maijelta inspiroituna tässä pari kuvaa:









Vuosi... Muistan tän päivän niin kirkkaasti. Sillon mulla ei ollut aikomustakaan jättää Suomea. Mun piti heti ekalla kerralla päästä sisään lukemaan lakia. Tämä oli ehkä elämäni onnellisin päivä siihen saakka, tuntui että oli koko elämä edessä ja saa tehdä mitä ikinä haluakaan. Ja niinhän mä oon tehnyt.

Wuhuu, tykkään siitä miten elämä yllättää, toujours vers une meilleure; Kokoajan kohti parempaa.

Ruokablogit

Oon ihan koukussa ruokablogeihin. Miettikää että mun piti matkata näinkin kauas kunnes tajuaisin kuinka hyvää ruoka on ! Tuntuu jo ihan kaukaiselta ajatukselta että oon joskus ollut niin nirso kun olen ollut. Ihan turhaan oon itkenyt siitä että olen löytänyt sipulia ruuastani, tai itkenyt koska lihassa on kastiketta, tai itkenyt siitä että kaikki on pahaa ja mulle ei löydy ravintolaa missä olis jotain listalla jota voisin syödä. Toisin sanottuna oon itkenyt aika paljon ruuan takia. Nyt melkeen puolet mun kirjamerkeistä on ruokablogeihin ja odotan vaan että pääsen kokeilemaan niitä. Ja en oo itkenyt kertaakaan täällä vaikka oon syönyt ehkä sataa uutta juttua, tai yli, ehkä kolmeesataa. Sushi oli ainut joka oli pahaa, mutta en itkenyt.

Nytkin huvittais jäädä 3 tunniksi selaamaan ruokablogeja ja tuntemaan nälkää joka syntyy niitä kattoessa. Mutta kai mä pakotan itteni salille ja sitten kyrkkikseen.

Tervetuloa perjantai!

Keskiviikon jess ja ei

Plussaa:

+Tein ihan huippuhyvän taskuparkin  

+Kävin salilla vaikka eilisen jälkeen on väsynyt olo 

+ Mun 0-budjetti toimii mahtavasti, tasan 0 frangia tuhlattu tällä viikolla

+Keskiviikot menee aina hujauksessa kun on niin paljon tekemistä

+Pian on jo perjantai, mulla on viikonlopun suunnitelmissa body attack lauantaina ja body pumppi sunnuntaina, sais jo tää salikortti loppua että jaksaisin taas juhlia:D

+Ensi viikonloppuna nään Monican! 

+Tiedän että mun on pakko päästä opiskelemaan ens syksynä

+Mun facebook chatti piippaa kokoajan nyt tälläkin hetkellä, ihanat ihmiset

+ Söin iltapalaksi mudcakea

Miinusta:

-Nukuin ehkä 5 tuntia viime yönä, kuolen väsymykseen!

-Pesin peiton joka tuli puolet pienempänä ulos kuivausrummusta

-Kaipaan ipodiani

-Monica lähtee himppeen tyyliin kahen viikon päästä

-Söin iltapalaksi mudcakea

Genevehän EI ole Sveitsin pääkaupunki

Aamu alkoi nopealla kävelyllä salille, ulkona satoi. Tosin ei täällä oo mitään tullut taivaalta yli kuukauteen joten oli kai se aikakin. Vastustan kaikkea ja pärjään ilman varjoa, olen täällä ostanut 3 sateenvarjoa, kaikki on hajalla. Kolme, se on paljon se. Salin jälkeen kävin kotona heittämässä kamat kotiin ja ajoin hakemaan Nilsiä. Iltapäivällä onneksi sade loppui joten päästiin puistoon. 

Sitten, kulkaa ja kalvetkaa (kalpenekaa?), kävin taas salilla ! Sain lainaan perheen äidin ipod shufflen ja olin onneni kukkuloilla! Jenna pakotti mut Body attackiin ja sitä ei turhaksi body attackiksi kutsuta. Meinasin oikeesti kuolla puolessavälin mutta samalla se oli kokoajan ihan älyhauskaa. Hullua menoa ! Tää ohjaaja on huomattavasti normaalimpi (mun mielestä kunnon naistennaurattaja, Jenna on samaa mieltä mutta epäilee samalla että kyseessä olisi piilohomo, haha) joten ei ollut pelkoa että olisin naurahtanut väärään aikaan. Tämä tarkisti jopa tunnin alussa jos haluan että se sanoo myös englanniksi, olin kiitollinen. Nyt on asia niin että mun whitehorse tiistait saa myöhästyä tunnilla koska tonne mun on mentävä uudestaan. Kotimatkalla tunsin taas ensimmäistä kertaa puoleentoistaviikkoon sen käsittämättömän onnellisuuden tunteen, musiikki ja pimeät kadut <3 Nämä 9 päivää ilman ipodia on tuntunut HUOMATTAVASTI pidemmiltä kun kaksi tai kolme viikkoa ilman salkkareita, niitä en edes enään kaipaa enkä seuraa mitä tapahtuu.

Sitten. Mä tänään vähän leuhkin Monicalle että kuinka usein oon käynyt Genevessä, joka on Sveitsin pääkaupunki, mun aikana täällä kun en oo käynyt edes Helsingissä niin paljon koko elämäni aikana. Monica sai päivän naurut kun kuuli että luulin Geneven olevan Sveitsin pääkaupunki. Se on BERN ! Anteeks?! Piti heti googlata ja näinhän se on. En ymmärrä mistä oon saanut sen päähäni mutta kun päätin tänne lähteä tiesin että ainut mitä tiedän sveitsistä on että pääkaupunki on Geneve. En näköjään tiennyt sitäkään, alkaa olla aika palata koulunpenkille sivistämään itseäni. En edes jaksa korjata mun edellisiä (lukuisia) kirjotuksia siitä kuinka oon käynyt viikonloppuna sveitsin pääkaupungissa. Oikeastihan en ole Bernissä käynyt. Oon ihan puulla päähän lyöty, olisin arvannut toiseksi pääkaupungiksi Zurichin mutta Bern olisi kyllä tullut viimeisenä listassa. 

No, joka päivä oppii uutta.

Hyvää ystävänpäivää

Hyvää ystävänpäivää ystävilleni ja perheelleni ja kaikille, tänään ikävöin kaikkia ekstra paljon ! <3 Ja tietenkin onnitsen (mä en enään jaksa edes googlata sopivaa sanaa, oon onnelinen kumminkin) siitä että mulla on täällä sveitsissäkin monia ihania ystäviä !

Olen tehnyt ystävänpäivän kunniaksi mudcaken joten toinen leipominen jo tänä vuonna, valitettavasti annoin sen olla liian pitkään uunissa, se oli kumminkin ihan okej.

suomalaista heikkoutta

Ihan tosi olen pettymys kaikille täällä jotka olettaa että suomalaiset bilettää nonstop ja pesee hampaansa vodkalla.

Eilinen alkoi reippaasti aamusalilla, sieltä kaupunkiin ja ostin illaksi maailman rumimman kirkkaan liilan vyön alennuksesta ja muuten vaan nahkahameen. Mulla on oikeesti menossa pahaan suuntaan tää mun shoppailu. Nahkahame! En olisi ihan heti uskonut että tulen omistamaan sellaisen, mutta tää on erittäin kiva, puolikorkea ja vetoketjulla edessä.

Tulin kotiin ja nukuin tunnin päikkärit, sitten puin päälleni nahkahousujäljitelmä leggingsit, kirkkaan oranssin topin, puolilyhyen oversize leopardipaidan, edellämainittu liilavyö ja sen lisäksi kirkkaan oranssia luomiväriä, oranssit aurinkolasit, punaset posket ja hopeat kynnet. Se aika jolloin odotin kaltaistani seuraa oli erittäin noloa. Otettiin bussi Ylvalle ja silloin mulla oli jo kaverina 3 samannäköistä, myös keskustassa nähtiin kahdet joilla oli tuulipuvut ja rullaluistimet, luultavasti samaan paikkaan menossa.

Ylvalla oli täys meininki päällä, paljon porukkaa ja viinikestit. Se että juo aina viiniä kun menee ulos kertoo mun mielestä aika paljon että on sveitsissä. Ei sitä tapahtuisi suomessa, tai ei ainakaan mun osalta. Takaisin kaupungissa oltiin 21.40 ja 22.10 päätin että ei, en mä kykene edes sinne rollerdiscoon vaan mä lähden kotiin. Siis kymmeneltä !! Saan aina kuulla siitä että oon heikko kun en jaksa enään olla koko yötä ulkona, tänä vuonna myöhäsin milloin oon kotiutunu on yhdeltä enkä oo ollu ulkona kun kerran ja eilinen oli hyvä yritys. Tai no jos ei lasketa geneven keikkaa jolloin tulin kuudelta aamulla, mutta sitä ei tosiaan lasketa. Oon tietty pihi ja koska mulla oli kumminkin lippu ostettuna niin möin sen ennenkun lähdin, eli positiivisena puolena on että mulla on enemmän rahaa lompakossa nyt kun mitä oli eilen lähtiessä ulos. Silloin kaikki on niinkun pitääkin !

Kotiin tulessa mulla oli paketti oven ulkopuolella ja meinasi tulla itku, fazerin cashewpähkinäsuklaata, kortti, vähän valkosuklaata ja uusi avainkortti suomenpankkiin sekä finnair plus-kortti. Ihana äiti ! Nyt mulla on siis toisinsanoen kaapissa marabon daimsuklaalevy, fazerin suklaalevy, sipsipussi, kalakarkkeja ja delicato kookospalloja. Nyt on siis ainakin motivaatiota mennä salille ;)

Tänään oon herännyt 7.11 enkä pystynyt enään nukahtamaan, oon kattonut putouksen ja pari jaksoa hellcatsia, siivonnut, tehnyt lounas/aamupalan, puhunut Monican kanssa puoltoistatuntia skypessä sekä äidin kanssa ja saanut hyvän leipomisohjeen. Pian lähden tapaamaan Jennaa ja sitten menee varmasti loppuilta nukkuessa, ei tää ihan terveellistä ole että herää seitsämältä sunnuntai aamuna.

Aijoo, kuulin että suomessa on aika kylmä? Meillä on onneks 30-40 astetta lämpimämpää:)

Levottomat jalat

Vihdoin viikonloppu ! Päivät on tuntunut pidemmiltä kun tavallisesti tällä viikolla koska pojat on ollut kipeenä, itse yritän pysyä erittäin terveenä.

Käytiin Jennan kanssa tänään ikeassa ja voi sitä riemun määrää ! Odotettiin morgesissa puoli tuntia jatkojunaa koska olin luullut että oli samat aikataulut kun viimevuonna, ei näköjään ollut. Mentiin mäkkäriin hengailemaan mutta meidät heitettiin aika nopeesti ulos. Onneks on lämmin. Ikeassa juostiin alakerran läpi ennätysvauhtia ja sen jälkeen keskityttiin siihen tärkeimpään; ruokaan ! Eka syötiin 1 chf hotdoggi ja sitten mentiin ruokapuolelle. Kädet täynnä seistiin karkkihyllyjen edessä kun meidän viereen tulee ystävällinen täti ja kysyi jos me halutaan sen kuponki jolla saa 10 frangin alennuksen kun ostaa kolmellakympillä, meillä kuulemma näytti olevan sen verta paljon ostettavaa. Ja niinhän meillä oli, terveysruokaa. Ostin oikeesti laihdutuskookospalloja joka oli niin virhe ! Tai ne oli siis ilman sokeria, kuka ees keksii mitään sellasta? Sokerihan on avain ingredienssi. Nojoo, se siitä terveysruuasta. Kaloja, sipsiä, marabon daimsuklaalevy ja tunnbrödiä. Annan sanoja lainaten; fcuk the fitness, feel the fatness.

Kotimatkalla meillä oli niin kertakaikkisen hauskaa että ihmiset ei halunnut istua meidän vieressä, hienovaraisesti nousi ylös ja vaihtoi paikkaa. Minkäs sille voi. Tänään olisi ollut kaverini poikaystävän synttärit joihin mut puoliksi pakotettiin eilen mutta tänään peruin sen, mun pitää olla huomenna tähtikunnossa rollerdiskossa ! Toisaalta nyt tuntuu että ehkä olisi silti pitänyt käydä moikkaamassa...

Ei, huomenna aamulla salille ja Bike tunnille, sitten ehkä kaupungin kautta viimehetken ostoksille ja SITTEN rollerdisco, mulla on tunne että tästä viikonlopusta tulee hyvä !

+115,48%

On lukioiden määrän nousu edelliseen kuukauteen verrattuna. Jos tosta lauseesta saa yhtään selvää. Apua, pitäiskö mun alkaa kirjottaa asiaakin?

Ajan kulu

Päivät on mennyt normaalisti, ollan oltu ulkona tosipaljon kiitos ihanan kevätkelin. Olen tavannut paljon kavereita ja skypetellyt muun ajan. Eilen vein lainaamani sukset ja monot sekä sauvat mukanani white horseen jotta Monika saisi ne takaisin. Ei kuulemma ollut normaalia tuoda täysi hiihtovarustus mukaan pubiin, oh well..

Olen tavannut monia uusia aupaireja ja olen alkanut miettimään, sehän on ihan kun eilen kun itse olin juuri tullut, ensimmäinen bussi morgesiin, ensimmäinen juna Lausannesta Echandenssiin joka päätyi morgesiin ja bussilla kotiin, ensimmäinen yö ulkona, ensimmäinen kiertely kaupungissa, ensimmäinen metro. Tuntuu kun siitä ei ole laisinkaan pitkä aika, mutta siitä on jo puoli vuotta. Puoli vuotta on mennyt lentäen ! Edelleen löydän uusia paikkoja kaupungissa varsinkin meidän muuton jälkeen kun kuljen jalan kaikkia pikkukujia, Lausanne on täynnä charmia, pieniä antiikkikauppoja, merkki secondhand kauppoja, suklaapuoteja, juustopuoteja ja  eko-kauppoja.

Nykyään lasken silti itseni aika kotiutuneeksi, kuljen ilman että eksyn, junilla löydän aina perille, löydän raitiovaunuilla ja busseilla vieraissa paikkakunnissa kunhan tiedän minne pysäkille olen menossa. Olen löytänyt itsestäni varmuuden mitä mulla ei ennen ole ollut. Luulin että olisin ihan hukassa ja eksyksissä mutta sitä ei ole (oikeasti) vielä tapahtunut, jos en löydä niin kysyn, vaikka sitten ranskaksi. Ranskankieleni ei tällä hetkellä kehity mitenkään hirmunopeasti sillä en käy mitään kurssia, kumminkin neuvoin eilen tietä ranskaksi turistille. Autolla en enään pelkää ottaa uusia teitä vaan osaan kartoittaa kaupungin jotenkin jo päässäni ja pystyn arvaamaan minne tie vie. Olen nyt tehnyt myös taskuparkin väärälle puolelle katua mikä olisi ollut jo erittäin haasteellista ilman että takapenkillä istuu kaksi poikaa jotka ääntelee sen mukaan että peruttaisin takanaolevaan autoon päin tai ajaisin edessä olevan tolpan päälle. Se joka mielestäni kertoo myös että "olen" Lausannelainen on se että kun metro lähtee liikkeelle nykien ja ulkona on satanut muut ihmiset liukuu taaksepäin mutta mä seison paikallani persekenkien kanssa. Okei, persekengät paljastaa että en oo täältä koska kuten oon sanonut ei kukaan itseäänkunnioittava sveitsiläinen laittaisi niitä jalkaan, varsinkaan keskustassa metrossa, mutta kumminkin.

Olen tämän puolen vuoden aikana kaivannut kotiin mutta samalla toivonut että tämä vuosi ei loppuisi ikinä. Nykyään jos tulee hetkiä jolloin on koti-ikävä joku mun kaveri ottaa heti yhteyttä, ne saa ajatukset pois ikävästä ja taas on hyvä olla. Ja tietenkin mulla on maailman mahtavin perhe ja ystävät jotka auttaa pärjäämään. Tuntuu oudolle myös että jos en ikinä olisi lähtenyt tänne niin en olisi tavannut näitä ihmisiä. Mulla on pari suosikki suomalaista täällä ja monta suosikkiruotsalaista sekä yksittäisiä suosekkeja monestamonesta maasta, Gabriellan kanssa olen edelleen paljon yhteydessä vaikka hän lähti kotiin tukholmaan ennen joulua. Hän on myös ottanut elämäntehtäväkseen levittää mun viisaita suomalaisia lauseita ja nyt hänen koko ranskanryhmä (se siis opiskelee ranskaa yliopistossa tällä hetkellä) osaa sanoa "Hikoilen kun raiskaaja", seuraavana on tiedossa "saanko ottaa kannettavani saunaan". Olisin ehkä voinut opettaa jotain enemmän käytännöllistä mutta Gabriellan ranskalainen luokkakaveri oli eilen sanonut 3 tunnin ranskankieliopin jälkeen että "hikoilen kun raiskaaja" kun hän oli niin puhki. Kyllähän se hymyilyttää. Olen keskustellut monen kanssa jotka on ihan eri kulttuurista, miten vietetään pyhiä ja mitkä on tavat niiden kotimaassa, tämä on aika avartavaa.

En ole päivääkään katunut lähtöäni, yli puolet ajasta on mennyt mutta mulla on vielä vaikka mitä opittavaa ja hienoja hetkiä on varmasti tiedossa!

Illan piristyksenä kevätkuva maailman parhaasta Nilsistä

ja musta maailmanvalloituskuva Genevestä..

okei, nyt lopetan pelleilyn ja jatkan ihanaa iltaani. Tänään pidän rauhallisen illan tv-sarjojen ja rusinoiden parissa. Sali-vapaa.

Surku ja hupi

Mun ipodi... en kestä. Kaikki mun onnen tunteethan tuli silloin kun kävelin pimeellä kotiin ja kuuntelin hyvää musiikkia. Nyt pimeässä kotiinkäveleminen on enemmän pelottavaa kun onnea tuottavaa.

Muuten päivä on ollut ihan hyvä, mentiin Nilsin kanssa puistoon lounaan jälkeen ja Nergs oli myös sielä lapsiensa kanssa, Nils leikki iloisesti yhden lapsen kanssa ja mulla oli seuraa Nergsistä ja babysta. 2 tuntia kului lentäen. Aurinko on mukava ja olen ehkä polttanut nenäni.

Töiden jälkeen lähdin gymstickiin Jennan kanssa, väsymys meinas tappaa mut mutta hyvin sinnittelin loppuun. Nyt nukkumaan jotta huomenna aamulla jaksaa herätä ja aktivoitua salille kukonlaulun aikaan eli ysiltä.

Oikeesti oon vähän erittäin surullinen tästä musiikkijutusta. Eikä mulle enään kelpaa muu soitin kun ipod, suomessa hankin iphonen mutta siihenhän on aikaa. Ehkä käyn hakemassa jonkun halppiksen tuuraamaan ipodia, mutta ei sveitsissä oikeen ole halppista.

Sain tänään rakentavan mielipiteen mun b-suunnitelmista ja ehkä mä palaan suomeen ja järjestän kaiken kuntoon ja alan opiskelemaan, tarvitsin tähän päätökseen vähän mielipiteitä koska itse en tiedä. Ellei opiskelupaikkaa tipu syksyksi niin teen töitä ja sitten luen itteni agressiivisesti turkuun opiskelemaan lakia ensi vuodeksi. Sitten lähden vaihtoon! Ja jos teen ensiksi töitä niin voin säästää rahaa! I wish...

Huviksi lasketaan myös skype ! Maailman paras keksintö, tänään on ollut hyvä skypepäivä:)!!

Juhlintaa, viisaita ostoksia ja alppi laskettelua & kuvapommi

Rakastan sveitsiviikonloppuja !!

Perjantaina mentiin Cullyyn ensiksi juhlistamaan Maggien 24 vuotis päivää, juhlittiin myös sitä että Maggie on takaisin maassa vaikka hän karkoitettiin pari viikkoa sitten. Tehtiin pizzaa ja syötiin kakkua jonka jälkeen mentiin Great escapen kautta giraff baariin ja sieltä buzziin, buzzistä lähdin jo yhdeltä kotiin, pop ettei tarvi odottaa bussia/junaa ! Kävelylläni kotiin kuuntelin Monican huippubiisejä, kaikkea Virve rostista paula koivuniemeen, leevi & the leavingssejä ja ranskalaista musiikkia.



Lauantaina heräsin jo yhdeksältä enkä kyvennyt nukahtamaan uudestaan. Tapasin Jennan kahdelta ja kierreltiin kauppoja. Päätin kun lähdin että nyt lopetan hassuttelu shoppailut ja ostan vaan ajattomia vaatteita. No, pinkit converset, mustat muka nahkahousut, oranssi toppi ja keltaset aurinkolasit. Aika klassista ! Tulin kotiin vasta lähemmäs seitsämää eli oltiin aika reippaita. Yritin saada salkkareita toimimaan mutta en osaa vaikka luulin että osaan, onneksi sain katottua sentään putouksen.

Tänä aamuna kello soi 6.45 ja lähdin kohti Verbieriä Sandran ja Sofian kanssa. Voin sanoa että parikertaa mietin että jäisinkö nukkumaan, aivan liian vähän unta tänä yönä. Onneksi en kumminkaan jäänyt ! Sain lainaan Monikan sukset ja monot, mulla oli jopa valinnanvaraa valita koska tarjouksia tuli joka paikasta. Huippua koska säästin siinä lähes 100 chf kun ei tarvinnut vuokrata. Tosin näillä en kovin montaa tuntia uskaltanut laskea, monot oli kokoa 40 kun itselläni on 37-38 jalka, asetukset oli säädetty 15 kg painavammalle kun minä joten sain lainata niitä omalla riskillä. Kuolema oli aika lähellä : D Nää mäet ei oo ihan öjbergetin tapaisia tai sit vaan löydettiin kaikkiin jyrkkiin. HERRANJUMALA !! Suoraa alaspäin enkä mä saanut niitä suksia millään hidastamaan vaikka painoin kaiken painon sille jalalle joka oli alaspäin, sen sijaan että kääntäessä sais vähän vauhtia pois niin nää vaan kiihdytti. No, hengissä ollaan. Huipulla oli maailman lämpösintä ja mun -30 astetta kestävät vaatteet oli vähän liikaa. Siellä oli lähemmäs 20 + astetta. Hissejä oli vaikka kuinka ja mulla oli vähän korkeenpaikan kammo kun se meni monta kymmentä metriä mäen yli ja mulla ei ollut mitään mistä pitää kiinni. Mäet oli pitkiä ja kaiken kaikkiaan oli 410km mäkeä mitä laskea. 410!!!! Se on niiku laskisin vaasasta melki helsinkiin. Siellä oli tosin maailman kauneinta ! Olisin vaan halunnut ottaa kuvia koko ajan. Nähtiin jopa sellanen vuorikoira jolla oli tynnyri kaulassa.

En nyt kykenekkään kirjoittamaan niin pitkään kun ajattelin, ajatuksia tulee myöhemmin ehkä. Alpit oli käymisen arvoinen paikka, sopivilla suksilla vois olla vielläkin huipumpi ! Laudalla en heti lähtis, haha.

Bonuksena tosin että kun odotin Sandraa ja Sofiaa niin mun viereeni tuli kaksi miestä ja yksi nainen. Ne rupes puhumaan ja mietin että hyi hitto kun ruma kieli. Hetken päästä päätin arvata mitä kieltä ne puhuu kun se kuullostaa niin kauheelta, se oli suomea ! Tunsin itteni aika vajaaksi kun kesti 5 minuuttia tajuta että mun vieressä puhutaan suomea.

JA MUN IPODI VARASTETTIIN ! Itkuitkuitku, jopa enemmän itku kun salkkareiden missaaminen 2 päivää. Oli mun vika kun unohdin sen mun laukkuun jonka jätin yhden hissin luokse muiden laukkujen kanssa mutta en tosiaan osannut odottaa että mun turvallisessa sveitsissä on mun laukku tyhjennetty lattialle kun meen hakemaan ipodia, syytän lukuisia turisteja. Nyt saattaa salille meno olla vaikeeta, miksmiksmiks tän piti tapahtua mulle?:(

Nyt kuvapommi viikonlopusta:






















Voitte itse päätellä mitkä on perjantailta ja mitkä alpeilta:)

B-suunnitelmia

Okei, täällä on taas ollut kevätkeli 2 päivää joten elän jo ihan keväässä. Kun on kevät mietin mitä teen syksyllä. Tänävuonna on sama kun viimevuonna, b-suunnitelmia pukkaa mutta a-suunnitelmaa ei ole. Uusin idea on mennä vielä 1/2 vuodeksi  au pairiksi jenkkeihin. Ongelman tuottaa tosin se että sitten en taas ehtisi lukea pääsykokeisiin keväällä 2012 koska en haluaisi lähteä samantien kun kotiudun täältä. Toisaalta tosiasia on se että en enään tiedä yhtään mikä musta tulee ja mihin pääsykokeisiin lukisin. Ehkä musta tulee au pair for ever.

Kokonaiseksi vuodeksi en halua sitoutua mutta olisihan se kiva nähdä lisää. Mulla on nyt niin positiivinen fiilis tästä koska itselläni on niin hyviä kokemuksia mutta eihän sitä tiedä mihin monsteriperheeseen joutuisin...

Jaajaa, en tiedä. Viikonloppu rapportti tulee hyvällä säkällä huomenna, huomenna alpeille laskettelemaan !

elämä loppu

En voi nukkua koska olen niin onneton,"Tekijänoikeusrajoituksien vuoksi tätä ohjelmaa ei voida jaella alueelle, jossa olet"

SALKKARIT ! Ei ne voi tehdä näin, kesken kaiken. Nyt en saa tietää vastauksia mihinkään elämää suurempiin kysymyksiin.

Löytyykö peppi, kuka on katariinan uhkailija, tietääkö antti mitä katariina on tehnyt, valitseeko heidi jirin vai snobiaksen, tajuuko ismo että pirkko ja liisa on sama henkilö (miten se ees voi olla niin sokee että se luulee!), en nää kun Onni tulee takaisin ja on kasvanut alle vuoden ikäisestä johonkin 15 vuoteen samalla kun muut ei vanhene yhtään, tajuuko helena isabellan valeraskauden vai antaako se puolet amandasta, aikooko cindy pitää sen vauvan ilman että ossi huomais, miksei pepin äiti oo jo lentäny helsinkiin, suuttuiko nikon kaveri kun niko lainas sen autoa ja joutui pulaan, lähteekö lassen malliura nousuun ja kenestä tulee puuma-sarjan kansikuva... Voisin jatkaa listaa loputtomiin.

ITKU !!!

Ja taas on viikonloppu:)

Hektinen päivä ! Tai no, nukuin pitkään, töitä, töistä juoksujalkaa suoraan kaupunkiin, vähän H&M ja Zaraa ja H&M:mää lisää. Kauheeta kyytiä salille, sieltä juosten kyrkkikselle. Olin ihan kuollut kun saavuin paikalle mutta sitten piristyin kun tajusin taas kerran kuinka mahtavaa porukkaa mulla on ympärilläni:)

Nyt tulin kotiin, meillä oli ost&vinkväll mutta musta ei ollut oikeen viiniä juomaan kun olin valmiiksi niin väsynyt, nukahdan melkeen tätä kirjoittaessa.

Viikonloppu on suunniteltu ! Huomenna Maggien synttärijuhlintaa, lauantaina yritän etsiä 80-luvun vaatteita ensi viikon lauantaina pidettävissä rollerdiscossa. Ja ehkä myös aurinkolasit. Illalla aijoin katsoa putouksen livenä, JESS! Sunnuntaina VERBIER ! Eli laskettelemaan, saa nähdä miltä sveitsin vuoret näyttää öjbergin ja simpsiön jälkeen;)






Enhän mä ikinä oo ees ollu tollasen hissihissin kyydissä...


Kivakivempikivoin viikonloppu tiedossa !

Miksei täällä oo laskiaispullia?

Ensinnä, anteeksi suomen kieleni. Jopa mun silmiin sattui lukea edellistä postausta ja silloin tosiaan puhutaan mun silmistä jotka ei kovin hyvin suomea edes enään puhu.

Eilinen alkoi shokki herätyksellä, joku soitti mun puhelimeen ja vastasin. Mulle puhuttiin ranskaa, sain vastattua bonjour takaisin ja sit heitin luurin päälle kun sain paniikin. Sieltä soitettiin vielä 7 kertaa enkä kyvennyt vastaamaan kun tajusin kuinka dorka mun käyttäytyminen oli ekassa puhelussa. Sitten mulle jätettiin puhelinvastaajaan viesti jossa pyydettiin soittamaan takaisin koska se koski mun lippuja lausannesta milanoon. Ja tiesinhän mä sen, mulla ei ollut nimeä postilaatikossa joten ne oltiin palautettu. En kumminkaan viittinyt heti soittaa takaisin koska mua niin nolotti.

Tapasin Jennan 9.00 ja mentiin aamupilatekseen. Voin sanoa että maanantain ilta gymstickin jälkeen oli vähän rankkaa. Ohjaaja oli puolisekaisin ja näytti blondilta virve rostilta mutta se oli tosihyvä, se tuli kädestä pitäen näyttämään miten tehdään babykrokotiili ja kuolema oli lähellä koska se oli rankkaa jo silloin kun tein sen väärin. Aamujumpat on kyllä aika rankkoja mulle mutta hauskaa oli. Tänään oon tosin hullunkipee, syytän babykrokotiiliä kun jouduin tekemään sen kunnolla ja niin kauan. Salin jälkeen käytiin ostamassa mulle rusinoita (oon ihan hulluna rusinoihin, kananmuniin, mandariineihin, appelsiineihin ja raejuustoon, ainut yhdistävä tekiä näille mitä keksin on että kaikki on pyöreitä). Ajattelin juuri soittaa sinne mistä aamulla soitettiin kun sain soiton sieltä taas, yhdeksäs yritys, aika sinnikkäitä ! Onneksi Jenna oli vieressä ja auttoi mua koska se ei tosiaan puhunu englantia se soittaja. Liput on taas postitettu eli jospa tällä kertaa ne löytäis perille!

Illalla oli tarkoitus vielä käydä salilla mutta olin sopinut tapaamiseen morgesiin ja whitehorseen joten olisi tullut vähän turhan tiukkaa ajan kanssa, päätin siis hengailla ja hengitellä tunnin. Morgesissa oli hauskaa tavalliseen tapaan. Jostainsyystä ne ei tosin osaa tarjoilla kuumaa teetä, se on aina sellasta puolihaaleeta... nam!

Kun tulin takaisin Lausanneen niin näin juna-asemalla vanhan ranskanopettajani, joka tottakai puhui mulle ranskaksi. Luulin että hän kysyi jos kävin vain sen yhden kurssin hänen kanssa (vaikka hän tosiasiassa kysyi käynkö kerran viikossa nykyään) ja minä vastasin että joo yhden, sitten tuli kiusallinen tilanne kun tajusin että hän luuli mun käyvän tunneilla ja mähän en todellakaan käy. Valkoinen valhe sai tehdä tehtävänsä ja kerroin että mulla on siis yksi ranskankielinen kaveri jonka kanssa puhun, opettaja oli innoissaan ! Sillä oli myös kaksi lasta, joista nuorin poika, noin 5 vuotias, kattoi mua kun sirkusapinaa kun opettaja kertoi mun olevan suomalainen. "WAUUUU! " ja kauhea tuijotus. Olen eksoottinen ilmestys.

Juoksin kotiin johtuen kylmyydestä. -3C! Enään ei edes auta laskettelutakki. Täällä jäätyy ! Tää mun keväthypetys on ohi, ei täällä kevättä nähdä varmaan vielä pitkään aikaan. Juttelin hetken perheen äidin kanssa ja oon tyytyväinen mun tuuriin jolla kerrankin oli positiivinen seuraus, mulla on paras perhe mitä mä tiedän !

Tänään oli uusi jännitys parkkeerauksen kanssa Morgesissa, mentiin taas jäähallille mistä siis viimeviikolla sain sakot, ja siellä oli heti poliisi vastassa. Poliisit siis hoitaa myös parkkipirkon virkaa. Kiertelin ympäri mutta en löytänyt ainuttakaan vapaata paikkaa, poliisisetä kirjoitteli hullunkiiltosilmissä sakkoja varmaan 20 autolle kun ne oli pistänyt auton sitten sivuun kun ei löytynyt ruutua. Kiitin luojaa että poliisi oli sielä jo kun saavuin ja näin sen tekevän pahoja eli en pistänyt autoa samalla tavalla kun kaikki muut. Sit alkoi parkkipaikan metsästys, en löytänyt mistään kunnes päätin mennä Migroksen parkkihalliin jossa pitäisi olla kaksi vapaata paikkaa. Sinne siis, ensimmäinen parkkihalli sitten kerran autokoulussa puolityhjässä kivihaancittarin hallissa. Paikkoja ei tosiaan ollut mitenkään ekstraa, ajoin vahingossa yhden ohi puoliksi kun huomasin, aloin peruttamaan vähitellen mutta takana oleva ei tajunnut peruttaa. Krokasin auton niin että se oli vinosti siinä käytävällä ja silloin auto tajusi peruttaa takanani, oli aika jännät paikat koska se minne olin menossa oli tolpan ja ISON auton välissä. Toisin sanottuna tää iso auto vei puolet mun paikasta. Sain auton sinne silti ilman henkilövahinkoja. Kokoajan olin tosin varma että saan sakot, mun maha sanoi niin mutta onneksi en saanut.

Päivällä sain soiton että lausannessa on hälytykset päällä ja se voi tulla tänne kylään myös. Ei tarvitse hätääntyä vaan ne on vaan harjotukset. Onneksi mulle ilmotettiin, muuten olisin ehkä kuollut shokista ja jäänyt sisään koko loppupäiväksi poikien kanssa koska kaksi minuuttia sen jälkeen alkoi huuto.

Tarkoitus oli mennä suoraan salille mutta olin unohtanut ipodini päälle eli akku oli tyhjä. Joten nyt yritän saada akkua siihen mahdollisimman nopeasti, sitten salille, suihkuun, keittiön ja salkkareitten kautta ehkä aikasin nukkumaan. Mulla on kuoleman väsy!

Tosin kellohan on jo vaikka mitä ja mun pitäis kyllä siivota mun huonekkin... Eli toiveajattelua se on että pääsisin aikasin nukkumaan. Onneksi huomenna on myöhäinen aamu!