Hyvää uuttavuotta !

Uudenvuoden mekkometsästys päättyi 85 euron pipoon joten se on illan asu. Haussa taitava kirurgi hoitamaan järjen ja tekojen yhdistäminen aivoissa, nyt ne on ihan eriparia. JCssä löysin kivan pipon joka maksoi 12,95, jätin sen sinne koska en ollut halukas maksamaan niin paljoa piposta kun en pipoja oikeen käytä. Jostain syystä ostan sitten tämän. Lämmin ja kivahan se on mutta eihän se mikään uudenvuodenmekko ole. 

20 v, Turku, Lontoo, Helsinki

Olen nykyään aikuinen. Kokonaiset 20 vuotta ! Tämä on tietenkin tuonut suuria velvollisuuksia ja olen ollut hyvin aikuismaisesti. Iloinnut sitä että olen vain kerran elämässäni nuori kun olen tullut kotiin baarista neljältä ja herännyt puoli seitsämältä lähteäkseni töihin, viettänyt ylihauskat pikkujoulut ja kuunnellut ihmisten kuiskivan "toi on se subin myyjä" ja seuraavana aamuna ollut töissä nolosti baarin leima ranteessa. No tosiaan, onneksi olen vaan kerran nuori ja tyhmä, voisi käydä aika rankaksi muuten. En onneksi kärsi pahasta olosta seuraavana päivänä ja muuten olen lähes aina vesilinjalla, pikkujouluja ei lasketa.

Olen ollut nyt viikon vapaalla, viime perjantaina lähdin töistä junalla kohti turkuun. Ratsastin Jennyn hepat lauantaina ja tapasin Jennan ja vietin ihan täysin totaalisen hullun naurettavan ja sekavan illan.



Bigjoe, viinilasimme sveitsistä, on tehnyt paluun suomalaisversiona. Toimii ! Naurettiin aivan liikaa, nukuttiin aivan liian vähän ja sanottiin hyvää yötä 07.14. Herättiin 10.00 ja kauhee kebabin tarve, mikään kebabbi ei auennut ennen 12, tarkastettu www.kebabille.com osoitteesta, ja oli vähän pitkät tunnit ennen sitä. Koomailtiin pari tuntia katsoen täydellisiä naisia ja yritettin katsoa pari järkyttävän huonoa leffaa. Unohdin lempikoruni mahtavanhienolle keittiönpöydälle. Käytiin Ikeassa Jennyn kanssa ja iloitsin 50 centin hotdogeja. Olen kärsinyt elämäni pahimmat lihaskivut, se jonka mielestä ratsastus ei ole liikuntaa on aika sekaisin. 4 kk täysitauko tuntui, Sunnuntaina ei paljoa naurattanut. En pystynyt edes kulkemaan selkä suorassa kun kylki-, vatsa- ja selkälihakset kramppasi niin hulluna. Lihasrelaksanttejen ja buranan jälkeen tiistaina alkoi taas olemaan vähän normaalimpi olo. Älytöntä mutta niin sen arvoista. Fondi ja Dumle on ihan huippuja :)

Tiistai illalla otettiin juna Helsinkiin, nukuttiin 5 tuntia, otettiin bussi kentälle ja lähdettiin Lontooseen. Löydettiin hotellille ja saatiin meidän pinkit laukut pois silmistä. Oltiin kunnon kauhukaksikko kun marssittiin ne perässä. Jättikokoiset pinkit laukut, molemmilla. Käytiin Wagamamassa (millon se tulee suomeen?!), Harrodsilla ja sieltä Olympialle kiertelemään shoppingaluetta ja katsottiin aivan mahtava show ja kouluratsastuskilpailu. Hienoja heppoja !

Torstaina herättiin aamupalalle ja voin sanoa että olin ehkä maailman onnellisin. Ei oo olemassa parempaa kun hotelliaamiainen! Bisnesmiehet katsoi vähän paheksuen kun me vedettiin aamupalaa kun viimestä päivää. Ne ei varmaan ymmärtänyt miten sellanen määrä voi upota kahteen henkilöön. Onneks ne korjas niitä lautasia välillä vähän pois. Aamupalan jälkeen oltiin tosin yhtä hymyä eikä loppupäivänä ollu nälkä oikeastaan missään vaiheessa. Käytettiin aika paljon aikaa shoppailualueella ja rahaa paloi. Haha. Lento takaisin oli aika naurettava, tai aika ennen sitä. Lentokoneessa ei saatu istua vierekkäin mikä oli ehkä ihan hyvä koska ennen sitä naurettiin niin että itkettiin. Helsingissä oli maailman nyrpeänaamaisin bussinkuljettaja, mentiin pummijunalla pasilaan ja panikoitiin että oltiin menty väärään junaan. Kanssamatkustajat tunsi vähän sympatiaa meitä turisteja kohtaan. Huomasin myös että Helsinki ei ole mun kaupunki. Pelkäsin kuollakseni ! Lontoo ei pelota, pariisi ei pelota, tukholma ei pelota mutta auta armias kun oon helsingin yössä. Olin melkeen hysterian puolella kun siellä oli niin paljon outoa porukkaa. GPS vei meidät hotellille ja nukuin aika mahtavan yön.

Aamupalalla näin taas vaaleanpunaista vaikka pakko on sanoa että Lontoossa oli parempi. Mikään ei kumminkaan voita hotellinaamupaloja ! En ehkä voisi olla paljon matkustava ihminen koska paisuisin ku pallo ihan vaan aamupalojen takia. En varmaan voi ylistää aamupaloja tarpeeksi. Tapasin Monican ja käytiin lounaalla teatterilla, aaaaaaa, mua harmittaa että en nää Jennaa tai Monicaa tarpeeksi usein. Niin huippu lounas ! Juna kotiin oli aika uuvuttava. Oon kumminkin alottanut pääsykokeisiin lukemisen tän viikon aikana, tai olen lukenut junamatkat. 111 sivua ! Niin raskasta että meinaa uni tulla heti kun niitä alkaa lukemaan:D

Muuten elämä rullaa. Mun suomalaisuutta kyseenalaistetaan edelleen. Olin Turussa vaatekaupassa ja maksaessani kassamies pyysi anteeksi uteliaisuuttaan ja kysyi mistä olen. Sanoin että vaasasta johon hän vastasi että ai ihan suomalainenko olen, en näytä suomalaiselta laisinkaan. Sen jälkeen hän tosin lisäsi että ihan positiivisella tavalla. Lontoossa securitycheckin jälkeen kun odotin mun tavaroita securitytyyppi tuli ja kysyi jos tulisin sivuun. Perus pikkupaniikki että mitäköhän mulla on mukana joka on poistettava. Hän otti kaikki mun tavarat sinne sivuun, kävelin perässä ja laitoin passin pöydälle. "You're Spanish, right?" Just ku mä olin samana päivänä sanonut Jennylle että sentään mua ei oo ikinä luultu espanjalaiseksi! No ei, edelleen oon suomesta. Se otti mun passin ja tarkasti että en valehdellut ! Haha, en kestä, tän jälkeen tää perus että en oo yhtään suomalaisen näkönen, sitten sain tosin paljon kehuja mun englannista joten olin ihan tyytyväinen. Lopputulos oli siis että mun tavaroissa ei ollut mitään häikkää, se vaan halus briljeerata sen ihmistuntemuksella ja tiedolla siitä että olen varmasti espanjasta.

Kärsin tällä hetkellä pienestä rahakrapulasta ja morkkiksesta. Viikko pois töistä, pankkikorttia on vingutettu sen edestä. Muuten olen 100% tyytyväinen kaikkeen paitsi mun sukkiin jotka ostin mun maailman hienoimpiin huntersaappaisiin. Sukat. Maksoin niistä yli 40 euroa ja ne on ihan karseet. Ihan järkyttävät niiden saappaiden kanssa eli niitä en tuu ikinä käyttämään. Siis ne on niin halvan näköset yhdessä että ei mitään rajaa. 40 euroa sukista joita en tuu ikinä käyttämään.. SUKISTA ! Mulla on päässä vikaa. Äitini mielestä se että ne on mukavat ja lämpimät on se tärkein asia, kerroin kyllä että se ei tosiaan ole tärkeintä. Muuten kaikki muu oli erittäin hyviä ostoksia ja nyt ei tarvi taas ostella hetkeen yhtään mitään, 2 joululahjaa on hankkimatta joten olen aika ajoissa ollut asialla. Huomenna kelpaa taas mennä vähän tienaamaan rahaa.

Ohho

Apua. Aika vaan rientää. Hullunlailla. Olen ollut kiireinen, tai "kiireinen" mutta tietokoneaika on vähentynyt dramaattisesti. En enään edes seuraa blogeja samalla tavalla kun ennen. Töitä on ollut, olen käynyt lauantai-lauantai välinä 5 kertaa baarissa mikä oli kyllä kirkkaasti ennätys. Siitä on tosin jo pari viikkoa.

Oon syönyt paljon kakkua ja piparkakkuja! Käynyt salilla ja ollut kipeenä. Käynyt ensimmäistä ja viimeistä kertaa zumbassa ja ollut vihainen ilman syytä. Herättänyt äidin 3.00 ja pyytänyt jos hän hakee mut kaupungista, kun oltiin kotona 3.30 kysyn jos syötäis iltapalaa, äiti kysyy jos haluan kaakaota vai teetä. Pidettiin aika mukava tee-hetki 4.00 yöllä. Nauranut itseni puoliksi kuoliaaksi uudessa twilightissa ja syönyt aika pahaa aasialaista koska valitsin ruuan sen perusteella että siihen tulee minikevätrullia eturuuaksi. Kevätrullat on aika koukuttavia.

Oon myös nähnyt Heikki Paasosen ja herra ylpön ! Vähän starstruck

Oivoi, olen taas viihtynyt hyvin Vaasassa, ehkä jopa liian hyvin. Nyt mulla ei olisi enään yhtään kiire pois, mihinkään. Ei edes opiskelemaan. Haha. 2,5 viikon päästä lähden kumminkin turkuun vähän heppailemaan ja moikkaamaan Jennaa, siitä mennään Jennyn kanssa Helsinkiin ja käydään Lontoossa pari päivää London international horse showssa. WOOHOO !! Ennenkun palaan vaasaan ehdin toivottavasti tavata Monican myös. Hauskuutta hauskuuden perään siis:) Lontoossa ajattelin myös ostaa itselleni pienen syntymäpäivä lahjan. Mutta lasken sen enemmänkin investointina kun lahjana koska silloin se ei ole niin paha. Haha, onneksi olen taas saanut keräättyä rahaa säästötilille. hihi

Rihanna

Rihanna esiintyi viime tiistaina ! Maanantain keikan se oli perunut Malmössä ja keskiviikon keikan se perui myös tukholmassa. Meillä kävi siis aika hullun hyvä säkä. Keikka oli huippu, Rihanna oli huippu, loppuunmyyty globen oli huippu, Hannan kuvat oli huippuja !

Mulla on myös videoita kännykässä mutta en ole ehtinyt vielä siirtää niitä koneelle. Yllätys. Mulla on mun omassa kamerassa edelleen viimeisen viikon Sveitsikuvat, en tiedä millon ehdin siirtää ne koneelle. Eihän tässä ole ollut kun 4 kk aikaa. Hullua ! Ylihuomenna olen ollut 4 kuukautta suomessa.

Lämppärinä oli Calvin Harris jonka biisejä olen nyt kuunnellut niin paljon että spotify ei anna enään kuunnella. Spotify on petoollinen kun ne eka saa koukkuun ja yhtäkkiä pitäisikin maksaa. En oo vielä tosin astunut siihen ansaan mutta pian sorrun. Haha. Calvin Harris on silti huippu !

kaksi pyörtymistä, 5,5 tuntia tutkimuksia sairaalassa, ei vikaa. Kaksi päivää makoilua ja syömistä koska en pystynyt muuhun. Eilen ihmeparaannus ja pitkästä aikaa pääsin jopa töihin. Huippuhauska työvuoro jonka jälkeen oli huippuhauskat tuparit.

Mulla oli niin huonot kengät että mua sattui jalkoihin jo ennenkun olin poistunut työpaikalta, kävelin kumminkin reippaana tosipitkän matkan Jennille. Soitin myös matkalla Jennalle mikä oli parhautta. Ei luonnollisestikkaan osattu puhua nopeesti joten istuin puoli tuntia Jennin talon ulkopuolella. Jennillä oli täysmeno päällä ja makuunilaiset osaa juhlia. Itse ei tarvinnut edes juoda ja silti oli sekava olo näiden sekavien ihmisten kanssa. Lähdettiin tosimyöhään baariin. Ch pelasti mun jalkaparat autollansa tosin loppujen lopuksi käveltiin varmaan kaks kertaa enemmän kun ne jotka käveli alunperin. Royalissa oli jokin bändiilta jolle sanottiin ei, käytiin Leipätehtaalla fiilistelemässä Miami Heatia ja olin myös opiskelija Samin opiskelijakortilla. Ei tiedetty kumman pitäisi loukkaantua. Se toimi molemmat kerrat kun sitä käytin. Käsittämätöntä? Kaikki kadotti toisensa ja minä sooloilin skylle ja mulla oli superkivaa. Päädyn työpaikalle hakemaan aivaimia ja olin matkalla kotiin kun kuulen että Jenni ja Sami on hesburgerissa, kävin noutamassa ne ja vein ne subwaylle. Sain kuulla hirveitä valheita musta  Jennin suusta ja nauroin ehkä aivan liikaa.


Ihanat Jennin Hannalta saadut sukat jotka olisin voinut lainauksen jälkeen ottaa kotiin.

Illan paras oli kumminkin se että pystyin käyttämään Samin opiskelijakorttia. En ehkä toivu siitä ikinä. Jos nyt ei kuva paljasta niin kai nimen pitäisi paljastaa?:D Nyt ei taas ole yhtään vaasa ahdistus.

Maailman sekopäisin Tukholma

Oon ehkä nauranut itseni hengiltä viimeisten viiden päivän aikana.

Nukuin noin 2 tuntia ennen aamulentoa perjantaina. Siitä alkaa jo tulla tapa, haha. Pakkasin taas vaihteeksi viidessä minuutissa aamulla ja jätin kaiken oleellisen kotiin. Nukahdin tosin hyvinkin nopeesti lentokoneessa ja heräsin keskellä sumua. Oltiin sumussa varmaan 40min ennenkun yhtäkkiä oltiin laskeuduttu. Kone oli myöhässä mutta Hanna odotti Volvolla ulkopuolella, käytiin heittämässä mun tavarat ja lähdettiin ruokakauppaan ja ostamaan 3kg halloween karkkia. Käytiin supersmoothiella ja ostettiin noitahatut.



Käytiin superkaupassa ja olin aika innoissani liha ja juustotiskeistä. Niillä oli miljoona valinnanvaraa kaikesta ! Kotona mentiin ullakolle hakemaan halloween koristeita. Ajattelin että se on helppojuttu.

4 isoa pahvilaatikollista myöhemmin se ei ollut kovin helppojuttu. Tässä ei vielä ollut edes kuulemma kaikki. Sekopäistä. Olen myös saanut motivaattori maineen koska kun nämä neljä laatikkoa oltiin tyhjennetty lattialle Hanna halusi ottaa paussia, en antanut ja yhtäkkiä koko kämppä oli kaunis ja ahdistus tavaran paljoudesta oli poissa. Mun lempikoriste on veriset sakset, veitset ja sahat katossa. 

 

Illalla syötiin libanonilaista, juotiin viiniä ja ja ja. 

Lauantaina heräsin Danielin aamulistaan. Räppiä murojen syönnistä, hehkutusta kuinka ihanaa onkaan herätä maanantai aamuna jne. En tiennyt että on olemassa niin monta laulua aamusta ja heräämisestä. Lähdettiin keskustaan vaikka Hanna tuskasteli sitä että on palkkapäivän jälkeinen lauantai ja paljon ihmisiä liikkeessä. En tiedä miksi kaikki ihmisvihaajat on mun kavereita. Mulla ei oo mitään sitä vastaan että saan tungeksia ihmisten keskellä. Kierreltiin monen monta tuntia kunnes mentiin smoothielle Blueberryyn. En ollut löytänyt mitään. Kello kolme Hanna oli bookannut meille meikkauksen make up storessa, Hanna oli ensimmäisenä ja sai aivan mahtavan meikin. Mulle tuli toinen artisti tekemään ja mulla on vaan yksi tunne koko episoodista.

Itkin aika paljon. Älkää antako hymyn hämätä koska näytin oikeesti noidalta hänen meikkauksen jälkeen ja olin niin shokissa että en edes saanut sanottua kuinka hirveetä jälkeä hän oli tehnyt. (okei oikeesti siis en itkenyt meikin hirveydestä) Mutta se oli hirvee. Hän itse vakuitti olevansa niin tyytyväinen että kiitin vaan ja mentiin sovituskoppiin jossa sain vähän korjata mun naamaa. Käsittämätöntä. Illan korjasi tosin se että näin DANNYN ! aaaaaaaaaah, danny saucedo, jonka ulosäännestyksen jälkeen en katsonut ruotsin Idolssia neljään vuoteen ihan vaan protestiksi. 

Okei en ollut ainut joka hänet näki. Mutta tuolla järjestysvalvojien välissä. Kiitos Hannalle joka ottaa näitä noloja kuvia jotta mulla on muistoja. Itse en ikinä olisi kehdannut ottaa kyseistä kuvaa kaikkien teinejen ja mummojen seassa. Käytiin Vagamamassa syömässä ja oon ihan myyty. Niiiiin hyvää ja söin tikuilla koko annoksen. Jopa katkarapuja joista en yhtään tykkää. Ne oli tosihyviä. 

Koska meidän shoppailu ei ollut mennyt hyvin, näytin noidalta naamasta, koska olin jättänyt kaikki oleelliset vaatteet vaasaan ja olen reippaasti alaikäinen jokaiseen yökerhoon joka olisi Hannan makuun päätettiin jäädä kotiin Lauantai iltana. Käytiin ostamassa drinkkiainekset kumminkin kotidrinkkeilyyn. Ja yhtäkkiä mulla oli päällä paljettimekko ja oltiin päätetty lähteä ulos. 

Toistan. Paljettimekko. Aloitettiin vanhennetaan Julia 10 vuotta projekti, hiukset ponnarille ja kultaiset korvakorut korviin. Tajusin että mulla ei ole kenkiä. No Hannalla on tietenkin ratkaisu kaikkeen ja hän kaivaa ratsastussaappaansa esille. Mulla oli siis päällä musta paljettimekko ja ratsastussaappaat, Hanna ojentaa mulle pienen laukun. Perun ulosmenon, en todellakaan ole menossa ihmisten ilmoille näin. Hanna ei antanut mun laittaa mitään mun omia vaatteita koska ne ei ole "tukholmalaisia" koska ne ei ollut mustia. Ne oli myös liian teinejä koska ne oli beigejä. Hanna kaivoi vähän kaappiaan ja löysi kaksi muuta mustaa mekkoa. Yhteen tykästyin kovasti mutta näytin kuulemma siltä että olisin tullut hautajaisista. Tehtiin kompromissi ja laitoin kivan mustan mekon ja ne ratsastussaappaat. Hannan tiger of sweden takki ja huivi sekä se pikkulaukku jossa oli 29-vuotiaan paperit. 

Nauratin vähän itseäni. Vähän ennen yökerhoa vaihdettiin myös pankkikortit. Ne ei edes kysynyt meiltä papereita (en vieläkään tiedä pitäisikö mun olla iloinen vai syvästi loukkaantunut), ongelma tuli tosin kun 2 metriä portsareista piti maksaa sisäänpääsy. Hannalla oli edelleen mun kortti ja mulla oli Hannan, Hanna antaa mun kortin ja ne kysyy henkkareita. "ööö, ei mulla oo henkkareita tolle kortille" no, minä anteliaana sanon että mä tietty tarjoon, kaivan hannan henkkarit ja kortin esille ja allekirjoitan kuitin. Tämä siis tiesi sitä että Hanna tarjoaa koko illan koska mun korttia ei voi käyttää sillä mun henkkareilla ei todellakaan ole ikää maksaa mitään. Patricia oli laiva yökerho ja ihan huippu. Illan kohokohdat tulee tässä: 

-schlager-baari. NIIN ruotsalaista !! 

-35-vuotias nainen puhuu mulle koska olen "ainut hänen iässään jonossa" ....

-kun bändi tulee lavalle Hanna kaivaa automaattisesti korvatulpat laukusta

-Hanna kertoo olevansa lyhyiden ulkomaalaisten miesten unelmanainen, mikä todellakin piti paikkansa

-musta lyhyt mies joka tuijottaa Hannaa 10 metriä meistä noin 20 minuttia kunnes tulee puhumaan Hannalle, kumpikaan meistä ei tietenkään puhu englantia joten hän jää siihen, 20 senttiä meidän naamoista tuijottamaan toiset 10 minuuttia kunnes Hanna häätää hänet pois. Sillon hän kävelee toiseen päähän baaria ja jää siihen tuijottamaan. 

-Viereinen mies alkaa kysyä mitä etsimme tänä iltana, vastaan hetken mutta lopuksi en enään osaa puhua ruotsia. Hanna ottaa ohjat käteensä, valehtelee olevansa turkista (blondi, kalpee, siniset silmät) ja sanoo että me olemme pari emmekä etsi miestä. Mies nousee heti ylös ja menee kertomaan kavereillensa että me ollaan lesboja. 

-Hannan uskomaton kyky päästä ennen jonoa joka paikkaan. 

Ilta oli kertakaikkinaisen niin onnistunut. 

Sunnuntaina lähdettiin aamuleffan jälkeen kävelylle. Hanna teki musta taas tukholmalaisen tiger of sweden takilla ja pipolla. Minä ja Daniel pidettiin powerwalk kisoja ja Hanna valitti lyhyistä jaloistaan. 

Käveltiin aika pitkä lenkki kahvilaan teelle ja käveltiin takaisin. Syötiin mahtavan hyvää lihapataa ja juotiin 12 vuotta vanhaa viiniä. Miettikää. Mä oon ollut 7 vuotta kun kyseinen viini on tehty. Hoho.

Yritettiin katsoa kauhuleffa joka jäi tosin kesken heti alussa. Makasin viltin alla ja katsoin yhdellä silmällä leffaa viltin läpi, toisella kädellä peitin toisen silmän ja pidin korvista kiinni että en kuulisi mitään. 

Eilen käytiin kaupungilla taas, valitin että en ole löytänyt talvisaappaita vaikka olen etsinyt monta vuotta, ostin heti ensimmäiset jotka näin. Ja ne on aikalailla täydelliset. Illalla käytiin fondueravintolassa. Tosin se ei ollut ihan reilua itse ravintolaa kohtaan koska ollaan kaikki syöty mahtavaa fondueta sveitsissä. Se oli kumminkin ihan ok vaikka tarjoilija oli ihan jostain toiselta planeetalta. 

Tänään olen tehnyt vuoden parhaimman ostoksen. Ehkä jopa elämäni parhaimman ostoksen. Takin marc jacobs enilta joka maksoi enemmän kun kukaan järkevä ihminen ikinä maksaisi mutta olen niin onnellinen siitä että en edes välitä. Se on huippuhieno.

Eilen illalla Rihanna oli peruuttanut konserttinsa malmössä joten nyt jännätään esiintyykö hän tänään tukholmassa. Peukut pystyyn ! Nyt illalla Hanna heitti koneensa mulle ja käski blogata joten vieraana en voinut tehdä muuta kun totella. Nyt se on sentään hoidettu. 

Oon viihtynyt niin hyvin että ei pahemmin innosta palata suomeen huomenna yöllä mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Tukholma on huippuutta:)!

Perjantai illan hupi

-laita vaalean vihreä kasvonaamio päälle

-säikähdä itseäsi joka kerta kun kuljet peilin ohi

-huomaa kuinka naamasi on jähmettynyt yhteen ilmeeseen koska naamio on kuivunut

-ala väkisin hymyilemään

-katso kuinka kasvonaamio särkyy suun ja silmien ympärillä

-palauta naama alkuperäiseen asentoon

-naura särkyneelle naamiolle

-tee kaikki ilmeet jotka keksit jotta tulisi mahdollisimman monta ryppyä naamioon

-kun koko naamio on särkynyt ja naurut naurettu niin voit pestä sen pois. 

Vihdoin perjantai, vihdoin vapaa viikonloppu ! Melkein ensimmäistä kertaa sitten mun työn alun tiedossa on sekä la ja su vapaa. JEE:)!

Viikko on mennyt hyvin, olen päättänyt syksyn kohtalon, olen käynyt pullossa Annan kanssa vanhojen aikojen muistoksi, olen tullut kipeeksi ja ollut saliton 6 päivää, olen ollut töissä, saanut palkan ja shoppaillut vähän vaikka olenkin kovassa ostolakossa. Olen käynyt stramppenin maailman mahtavimmalla lounaalla ja eilen tein valkosuklaamustikka paloja ja tänään aijon tehdä kanttarellipiirakan ! Mun sisäinen kodin hengetär on herännyt ja ensi viikonlopulle on jo aivan liikaa ohjelmaa.



Sunnuntaina jukkapalmu, jalka ja minä oltiin innoissamme yllätyspullosta. Olin jo hyväksynyt kohtaloni ja vaihtanut pyjaman päälle ja päättänyt että voin ehkä sitten katsoa BB:tä ensimmäistä kertaa moneen moneen vuoteen kun sain soiton. Luojan kiitos pelastuksesta!

Hullut päivät

Stockmanniahan ei ole vaasassa, mutta sen sijaan löytyy stockman beauty joten mun piti käydä vähän hulluttelemassa.

Löysin mun puuterin jota käytän aina, 12 euroa! Normaalisti se on 20 euroa joten ostin sen varastoon. Eli ensi keväälle. Veikkaan tosin että se ei pysy tallessa niin pitkään mutta yritän keksiä sille jonkun hyvän paikan. Sitten aloin etsimään naamavoiteita. Löysin jonkun time freeze sarjan ja aloin miettimään pitäisikö se ostaa yö ja päivävoiteena koska mua on alkanut pelottaa rypyt. Maije joka oli mun kanssa sanoi että olen ehkä vähän turhan hyvissä ajoin liikkeessä koska olen vasta 19 vuotta. Olin kumminkin vahvasti sitä mieltä että tämä voisi olla mun juttu, käänsin onneksi purkkeja ja luin takasivun ennenkun menin kassalle, ne oli 50+ ihmisille. Jätin ne hyllyyn. Mutta ostin jotain lakkajuttua jossa on heleyttävä vaikutus. Ne on tosin 25+ mutta parempi olla hyvissä ajoin liikkeessä !

Yövuoro oli superkiva taas vaihteeksi ! Onko mitään työtä joka palkkaisi mut vaan yöksi mutta ei baarimikoksi ja mielellään niin että sielä kävisi paljon ihmisiä mutta ei liikaa? HAhaha.

Maha on täynnä pannukakkua, kermaa ja raparperimansikka hilloa joten mä olen aika tyytyväinen elämään. PAitsi että mulla on nuha.

Runo

 "Mobbning känns surt, javisst. Det känns som att sitta på en taggig kvist. Den river djupa sår, det känns som om någon sliter i mitt hår. Tårar rullar ner för min kind, när jag kommer hem till min grind. Jag ser mot taket, där finns kroken. Jag väntar tills jag blir mogen. Där kommer jag en dag från repet att hänga. Där skall jag veivin slänga."


Kuolen ehkä !! HAhahhaha. Se on mun ja maijen kirjoittama vuodelta 2009. Äidinkielen opettaja oli poissa ja oli jättänyt taululle tehtäviä. Tehtävä numero viisi oli kirjoittaa runo teemalla kiusaaminen. Oltiin heti tosi negatiivisia "mehän nyt ei mitään runoo tehdä, ei todellakaan !" Mutta loppujen lopuksi skipattiin ensimmäiset tehtävät ja mentiin suoraan runo tehtävään. Naurettiin niin että itkettiin kun kirjoitettiin tämä. Oltiin niin ylpeitä lopputuloksesta että tehtiin siitä vielä iso juliste, pistettiin omat nimet alle ja teipattiin se luokan seinälle. Luokkakaverit oli ihan shokissa kuinka me edes oltiin voitu kirjoittaa jotain tällaista ja kyseli jos meillä on synkkiä ajatuksia usein. Pari päivää myöhemmin meidän juliste ei enään ollut seinällä. Joku oli ottanut sen alas :(

Kotiuduin juuri töistä, huomenna olen yön töissä joten tässä tämä viikonloppu. Tosin maanantaina on palkkapäivä joten silloin luultavasti hymyilyttää, ja huomennakin. Yöt on mun lempityövuoroja kun sillon on mun lempiasiakkaita. Voi sitä rakkauden määrää !

Sillävälin pikkuveljen kertomuksia;

P:- Mun kaverit ihmettelee et miks en kysy jos sä voisit ostaa meille kaljaa.
J:- Hahahhahahaha
P:- Niimpä, mä en ees vois kysyä sulta ku sä et IKINÄ ostais.

Niimpä Peter kysyy mielummin Äidiltä kun isosiskolta. Tosin kuukauden päästä sekin on 18. Apua jos nään sen aina hullussa pullossa. Sunnuntaina on ehkä pullopäivä, ylipitkästä aikaa.

Vapaapäivä

Voisko jokainen vapaapäivä olla näin mahtava. 

Heräsin 11 eli hyvin nukkuneena, söin aamupalan ja menin katsomaan tv:tä peiton alle ja päätin että tänään en aijo tehdä yhtään mitään. Yhdeltä olin tylsistynyt joten siivosin huoneeni ja poltin syksyn ensimmäiset kynttilät. Siivouksen jälkeen menin katsastamaan topsportin alen. Tein sellasia löytöjä ! Laskettelutakki untuvasta, veden ja sateenpitävä juoksutakki ja kaksi salipaitaa. Kaikki tämä yhteishintaan 50 euroa halvemmalla kun vaan laskettelutakki olisi yksinään maksanut. Iloisena onnistuneista kaupoista kävin myös salilla ja kaupassa. Kotona tein kunnon dippilautasen porkkanoilla, kukkakaalilla ja kurkulla. Ja tietenkin tomaattia, mozzarellaa ja viinirypäleitä. Parhautta. 

Juuri tulin Tiinalta missä tehtiin maailman onnistuneinta porkkanakakkua ja katsottiin Rio, sain puhelun Jennyltä ja kysymyksen haluanko tulla valmiiksi maksetulle Lontoon reissulle joulukuussa London international horse showiin. TODELLAKIN !

Nyt on aika tosihyvä fiilis kaikesta:)!

Jahkailua

Mietin. Mietin, mietin, mietin enkä ole vieläkään löytänyt ratkaisua joka olisi tyydyttävä kaikin puolin.

Mulla on menolippu Lontooseen tammikuun 16 päivä. Vielä ei ole kämppää eikä työtä mutta niiden suhteen en stressaa pätkääkään. Ne kyllä järjestyy. Asia on tosin niin että jos mä sinne meen mun opiskelut venyy ainakin 2013 syksylle. Sillon oon jo melkeen 22 vuotias. Tiedän ja oon kuullut miljoona kertaa että kyllä sitten ehtii olla  "oikeassa" työssä opiskelujen jälkeen ja nyt kannattaa tehdä mitä haluaa. Mutta kai opiskeluelämä itsessään  on myös kokemisen arvosta? En halua olla se vanhus joka aloittaa ensimmäisen vuoden opiskelut 4 vuotta nuorempien kanssa. 

Mielestäni mä ikäännyn aivan liian kovaa vauhtia enkä ole edes 20 vuotta. Tosin siihenhän ei ole kun tasan 7 viikkoa. Ajattelin että 20 vuotiaana oon kyllä aikunen ja tiedän mitä haluan mutta ei, turha toivo. Olen jo ollut ulkomailla, nautin elämästäni miljoonasti siellä ja arvostan elämääni Vaasassa huomattavasti enemmän kun mitä tein ennen Sveitsiä. Jos nyt lähden tiedän että joudun palaamaan, mun on pakko opiskella eikä Lontoossa opiskelu ole vaihtoehto, en halua maksaa koulusta koska se ei ole maksamisen arvoista, haha. Palaaminen on sitten oma lukunsa. Se vaatii aina totuttelua ja tuskaa että pääsee takaisin arkeen. En tiedä haluanko jättää kaiken nyt kun oon saanut asiat toimimaan ja sitten palata takaisin aloittamalla uudestaan.

En kumminkaan ole jäämässä Vaasaan ikuisesti. Jos nyt tammikuussa alottaisin lukemisen pääsykokeisiin, kävisin valmennuskurssin, lukisin oikeasti ihan hulluna enkä tekisi paljoa töitä niin pääsisin ensi keväänä Turkuun ja saisin aloittaa lakikirjojen lukemisen. Tosin jos en saisi opiskelupaikkaa niin voisi olla vakava masennus edessä :D





Nojoo, näiden kuvien jälkeen on ehkä typerää edes epäröidä. Mutta tarvitsen oikeasti apua, onneks mun ystävät on kertonut mielipiteitään ja lauantaina Maije lupas tehdä mun kanssa + ja - listat molemmista vaihtoehdoista, eiköhän tämä selkene. Onneksi tammikuuhun on vielä aikaa koska mietittävää riittää.

H&M lakko

Ostin, äiti osti, mulle housut pari viikkoa sitten. Ne oli viimeiset mun kokoa ja ne oli rikki jo valmiiksi. Yhden lahkeen saumat oli ihan hajalla ja myös vyötäröllä oli irtonaisia lankoja.

Mun oli luonnollisesti pakko saada ne kumminkin. -10%. Aika reipas alennus rikkinäisistä housuista. Äiti paikkasi ne mutta ei mennyt edes kahta päivää niin itse kangas lähti purkaantumaan! Voin sanoa että se oli siinä. En enään ikinä aijo ostaa mitään H&M:ästä. En ainakaan vaatteita.

Huomenna ne saa sitten hakea ompelijalta. Ottaa niin päähän. Niiden on parasta olla yhtähienot kun muistan.

Ne on nahkahousut. Hahaa.

Ja nyt huomasin että ne on 10 e halvemmat nettikaupassa. Ja niillä on mun kokoa. !|@OLKJSAihdjikash

Ihana Lausanne

Pakko vähän skipata lakkoa. Sveitsi oli mahtava ! Liian hauska viikonloppu liian oudoilla tapahtumilla.

Viime viikon keskiviikkona Vaasassa oli Wasa by night, mikä tarkottaa sitä että kun pääsin töistä yhdeksältä näin miehen pissaavan vapaudenpatsasta päin. Keskellä toria. Itse olin päättänyt että en tosiaankaan mee ulos mutta kun Tiina soitti niin unohdin päätökseni. Nautittiin elämästä Tiinan ja Lauran kanssa viinipullon ja skumppapullon merkeissä ja mentiin baariin taas hyvin myöhään. Jostain syystä meillä valahtaa aina se lähtö ulos tooosi myöhäseksi jos oon Tiinan kanssa liikkeessä. Kotiin lähtö venhähti siis myös luonnollisesti.

Torstaina heräsin 30 minuuttia ennen kentälle lähtöä. En ollut pakannut. Lento Vaasasta Tukholmaan oli täyttä tuskaa ja vannoin että en enään ikinä mene ulos päivää ennen lentoa. Tukholmassa mulla oli vähän kiire mutta en jaksanut liikkua nopeesti. Ostin vitamin well focus juoman jonka jälkeen skarppasin todenteolla. Miksi niitä ei myydä suomessa? Kun olin juuri istahtanut paikalleni lentokoneessa joka oli lähdössä Geneveen muistin että olin jättänyt puhelimeni vessaan kun laitoin sen pois päältä. Kauhee paniikki, pitääkö mun mennä takaisin xpress radion käyttämiseen, ei ei ei ei paniikki, pakko päästä ulos, kaikki muu käy mutta ei xpress radiota ! Istuin toisiks taaimmalla penkkirivillä ja mun onnekseni takana oli lentoemäntä jolta kysyin (anelin) apua, hän sanoi että mun pitää mennä eteen kysymään. Ruotsalaiset oli  vähemmän iloisia kun mä ängen ulos ja ne yrittää päästä sisään. Kun pääsin vihdoin eteen kaikki matkustajat olivat sisällä. Otin koiranpentu ilmeeni esiin ja anelin jos saisin juosta hakemaan puhelimeni kun se on ihan ulkopuolella. Sain 5 minuuttia. Mies tulee mukaani ja avaa 7 porttia jotta päästään takaisin boarding kohtaan. Kirosin itseni kun valehtelin että se on ihan lähellä, 5 minuttia tekisi tiukkaa. Lähdin juoksemaan 12 gatea taaksepäin, korkokengät jalassa. Sellaseen urheilusuoritukseen en uskonut pystyväni, kiitos Vitamin Well focus. Vessa oli varattu, koputin ja sain vastauksen että ei siellä puhelinta ollut, hitto. Potkasin korkkarit pois jalasta ja juoksin takaisin. Päässä vaan vilisi kuvia xpress radiosta.

Henkilökunta kyseli jos löysin puhelimen, en tietenkään mutta kiitos silti. Matkustajat katsoi vihaisesti kun tulin takaisin, nehän oli kaikki odottaneet omilla paikoillaan 5 minuuttia. Omalla paikallani lentoemäntä jolta olin ensin pyytänyt apua alkoi etsimään löytötavarapaikan numeroa. Katsoin laukkuani. Otan käteeni puhelimen. YLLÄTYS ! Se puhelin oli kokoajan ollut omalla paikallaan, en edes ollut tarkistanut. Samaan aikaan lentoemäntä tulee mun viereen, heitin puhelimen laukun pohjalle ja toivoin että hän ei huomannut. Kanssamatkustajat tarjoutuivat soittamaan kyseiseen numeroon mutta samaan aikaan pilotti kuulutti että kaikki elektroniset tavarat pitää sulkea. En todellakaan kertonut kellekkään että se oli mun laukussa. Vielä ennen laskeutumista Geneveen lentoemäntä tuli taputtamaan mun olkapäätä ja sanoi että eiköhän kaikki vielä järjesty. Eiköhän.

Sveitsissä oli lämmin, aurinkoa ja 25-27 astetta koko viikonloppu. Mä olin torstain aamupaniikissa pakannut mukaan 2 takkia, 3 huivia, pitkiä housuja, pitkiä paitoja, villapaidan jne. Ihanaaa. Torstaina syötiin aivan mahtavaa lohta, juotiin Moetia ja käytiin pikaisesti great escapessa. Perjantaina nukuin hullun pitkään, kävin puistossa tapaamassa vähän kavereita ja näin myös Nilsin ja uuden au pairin Tiian. Illalla mentiin ulos isolla porukalla, Great escapessa tanssittiin pöydillä tavalliseen tapaan, baari tarjosi meille shottikierroksen ja pian kaikilla muillakin pöydillä tanssittiin. Buzziin päästiin jonon ohi mutta siellä viivyttiin ehkä 30 sekunttia, hyi hitto sitä ihmismäärää. Niin ahdistavaa. Mentiin siniseen liskoon ja sieltä kotiin.

Käytiin pizzalla aivan ihanassa ravintolassa Water gatessa joka oli ihan järven vieressä. Itse en pystynyt keskittymään omaan ruokaan kun Finn joka istui vieressäni tilasi mustekala pastaa, maailman ällöintä. Siinä oli varmaan 6 babymustekalaa. Se oli niin kuvottavan näköistä. Onneksi sain takeaway boxin. Lauantaina olin niin poikki monen päivän juhlinnan jälkeen että en todellakaan halunnut mitäään viiniä. Kävin ostamassa pari redbullia ja se olikin paras päätös ikinä. Oli ehkä maailman onnistunein ilta, käytiin vähän pienemmällä porukalla uudessa paikassa nimeltä Lido. Tanssittiin sulkemiseen saakka.

Sunnuntaina käytiin vähän kävelyllä ja illalla menin entisen isäntäperheen luoksi illalliselle. Oli niin hauskaa, mulla on ollut perheen äitiä ja poikia niin ikävä ! Tuli kyllä vähän sellanen fiilis että ei ikinä olisi pitänyt palata suomeen. Mutta mutta, toisaalta tiedän ainakin että mulla tulee aina olemaan vaan mahtavia muistoja koko vuodesta, kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Maanantaina pakkasin tavarani viidessä minuutissa ja lähdin kämpästä. Alimmassa kerroksessa muistin että en ole nähnyt passiani sitten torstain, purkasin siis koko laukkuni käytävässä. Ei löytynyt mistään, muistin että mun käsilaukussa on reikä sisällä ja sielähän se oli. Onneksi. Syötiin aamupala Lauran kanssa juna-asemalle ja otin junan kohti Geneveä. Haikea junareissu mutta olin onnellinen että kävin. Tarvitsin sen ja nyt ikävä sinne on laantunut. Mikä ei siis todellakaan johdu siitä etteikö siellä ollut hauskaa vaan siitä että sain vielä kokea kaiken kerran, kaikki oli niinkun ennenkin. Nyt on aika jatkaa matkaa.

Arlandassa mulla oli 3,5 tuntia aikaa, söin kokoajan. Hahhaha, istuin starbucksissa lehden kanssa ja olin aika onnellinen. Tukholmasta Vaasaan mun vieressä istui vanhempi nainen joka kokoajan kauhisteli kuinka pieni lentokone on, kuinka ärsyttävä yksi ja ainut lentoemäntä on ja kuinka ei varmaan päässä perille kun näin pieni lentokone on ahdettu täyteen. Päästiin kumminkin perille.

En edes vaivautunut ottamaan kameraa mukaan joten kuvat puhelin laatua

I hear London calling

Okei, nyt asioita tapahtuu ja saatan pian räjähtää innostuksesta. Ihhihhi.

2 viikon päästä olen sveitsissä, 6 viikon päästä olen tukholmassa ja tammikuussa tapahtuu jotain tajuttoman jännää ja blogini saa taas elämää.

Nyt meen virallisesti blogipaussille mutta Joulu/tammikuun vaihteessa olen luultavasti takaisin vahvempana kun koskaan:)

Viimeisinä kuvina voin näyttää kuinka olen taas muuttunut afrikan lapsesta eskimoksi. Miksi en voi olla ruskea vuoden ympäri?





miten toi on edes mahdollista 1,5 kuukauden aikana?

Tammikuuhun, pusspuss ja kiitos !

21 päivää jouluun on

Sveitsi ikävä kasvoi niin suureksi että tilasin jo liput. Tasan kolmen viikon päässä olen jo ollut rakkaassa lausannessa pari tuntia. Ooooh kuinka odotan !! Tiedän jo että kun oon siellä mut joudutaan väkivallalla pakottamaan pois kun on aika lentää kotiin. Tiedän oikeesti olevani niin onnellinen kun saan taas käydä kokemassa vähän mun hullunihanaa sveitsielämää. Hihhihi. Niiin fiilis !

Puhelimen lasku on tullut (NYT?!). Tosimyöhään. Ärsyttävän myöhään koska mä oon elänyt sen mukaan että mulla ei ole mitään laskua tulossakaan. Nyt mulla on noin miinus 70 euroa tilillä mutta onneks palkkapäivä on 10 päivän päästä. Ja sveitsi 21 päivän päästä, hihihi.

Hanna oli Vaasassa. Sain fonduepadan ! Nyt se pitää vielä vaan ottaa käyttöön ! Sain myös punaisen asun. En tunnusta mitään mutta jostain syystä meidän pihapiirissä on nähty tonttu monta kertaa.

Löytyy myös pari pihakuvaa saman tontun kanssa.

Olen myös ollut synttärijuhlinnoissa jonne vein shamppoopullon näköisen viinipullon ja söin maailman parasta synttäriruokaa. Olen ollut töissä elämäni ensimmäisessä yövuorossa ja mulla oli maailman hauskinta. Luulin että en kestä humalaisia ihmisiä yhtään mutta olen löytänyt lempiasiakkaani. Haha.

Nyt olen flunssassa ekaa kertaa tosipitkään aikaan. Eilen oltiin siivoomassa meidän kirpparipöytää, jonka kanssa näkyy jo tunnelin päässä valoa kun sunnuntaina on viimeinen päivä, ja mulla iski kauhee nuha. Ei tietenkään ollut paperia käytössä joten otin varovaisesti (omasta) hyllystä paidan, poistin hintalapun ja niistin siihen. Niin vaan se rahan arvo on kadonnut kokonaan. Joku olis vaikka voinut ostaa sen ennen tätä! Eniten harmittaa että  heitin sen pois koska siihen oli niin kovin pehmeää niistää.

Nyt on myös lentoliput tukholmaan tilattu lokakuun lopussa ja tiedossa on Rihannan keikka. Mahtavuutta !

Mutta nyt pitää kipittää töihin !

Ps. Kasvoin varmaan 5 cm pituutta ilman et huomasin! Oon ihan tosipitkä ja ihmiset on siitä huomautellukkin että oon venyny viimesen vuoden aikana. Eihän sen pitäis olla mahdollista? Eikä olekkaan mutta oon kumminkin pidempi

6,5 viikkoa suomea takana

Mun isä kertoi eilen että mun blogissa ollaan kaivattu mua, niin pahaksi on taas asiat menny että en oo itse saanut tarkastettua:D

Arki on takaisin kuvioissa. Teen töitä 5 päivää viikossa, olen hankkinut salikortin jota olen jaksanut käyttää hälyttävän aktiivisesti 6 päivää viikossa, taiteidenyö oli mahtava ja ihana Salla oli käymässä skotlannista, Jenni on vaasassa, vietettiin mahtava ilta tequilatiinan kanssa, Anna on saanut koiranpentuja joita odotan pian näkeväni, oma kämppä olisi maailman paras ja hakusessa mutta vaikea löytää, olen hieman ahdistunut kun olen huomannu kuinka rahan eteen saa tehdä töitä eikä se kumminkaan tuo rikkautta, suunnittelen täysillä karkaavani viikonlopuksi Lausanneen marraskuussa ja ikävöin kuoliaaksi mun sveitsiystäviä, vaasan yöelämä on yllättänyt positiivisesti ja olen huomannut että täälläkin on ihmiset vallan mukavia. Ollaan saatu hulluna rahaa kirpparilla vaikka sen tuoma ahdistus ja stressi on ihan järjetöntä:D Haluaisin jonnekkin viikonlopuksi, Lontoo, Rooma, Barceloona, mikä tahansa melkeen. Haluaisin myös etelänlomalle koska olen taas kalpee kun kalkkuna. Lausannessa on vielä helteet, mä olen saanut maailman hienoimman talvitakin joten odotan jo talvea.

Alprosoyan jugurtit on edelleen yhtä hyviä, subwayta jota kaipasin niin valtavasti olen saanut syödä ihan tarpeeksi, peruna ei ole niin hyvää kun muistelin, kalaa tulee pian korvista ulos, sienet ja marjat on mahtavia. Fazerin suklaata olen syönyt pyöreät nolla kertaa. Mulla on ikävä fonduetä.

En taas voi uskoa kuinka aika kiitää, vastahan mä tulin takaisin ja nyt on jo näin monta viikkoa mennyt. Tuntuu että mun päivät on suomessa paljon lyhyempiä kun mitä ne oli sveitsissä, sielä kun pääsin puoli kuudelta töissä mielestäni mulla oli vielä kokopäivä edessä kun ryntäsin asunnosta pihalle. Täällä tuntuu että päivä on jo ohi kun herään sunnuntai-aamuna 10.00.

Mmm, mulla on outo tunne mahassa ja olen vähän levoton. Samalla tahdon jotain pysyvää taas vaihteeksi. Edelleen kirpasee kun äitini hokee vähän joka väliin jossa viittaan että mähän olen vaasassa että "no, suhun ei voi luottaa kun saatat olla jossain ihan muualla parin viikon päästä". Haha. Nyt haluaisin vaan rahaa, kämpän, opiskelupaikan ja oman kotikaupungin. Sit on asiat hyvin. Samalla tahtoisin edelleen matkustaa eli ahdistan itseni vähän nurkkaan. Ilman rahaa en kumminkaan saa tehtyä mitään ylläolevista eli tässä sitä tampataan.

Toisinsanoen kaikki hyvin, se mikä ei ole hyvin on täysin itseaiheutettua :D

Hullun tehokkaat päivät

Perjantaina lounaan jälkeen jälkeen Jenny ylipuihui mut lainaamaan pyöräänsä kun olin matkalla käymään niiden kämpillä, mulla oli uus valkonen mekko päällä johon heitin ruokaa. En ollut kovin innoissani mutta se oli aika mukavaa. Aurajokea pitkin niin ei tarvinnut sukkuloida autojen seassa. Pyöräileminen turussa syvensi entisestään mun rakkautta Turkua kohtaan:D Pyöräilin takasin ja ehdin shoppailla vähän ennen Jennaa. Jennan tapaaminen oli mahtavaa!:) Niin kivaa, outoa ettei oltu nähty kuukauteen kun ennen nähtiin joka päivä sveitsimaassa 7kk ajan. Tallille mennessä oli tarkoitus mennä uittamaan heppoja mutta rannalla olikin jonkimoinen yleinen mitallijuhlinta jossa oli varmasti monia kymmeniä ihmisiä, uittaminen vaihtui käyntimaastoksi ilman satulaa. Ilta meni banaanimuffinssejen parissa.

Lauantaina oli herätys kahdeksalta ja lähtö tallille, tehokkaat 2 ratsastusta ja heppojen hoito jonka jälkeen suihkun kautta junaan kohti Lahtea. Jennyn hepat on niin hienoja! Dumlekin on kehittynyt miljoonasti viime joulusta kun viimeksi sillä ratsastin. Fondin olisin halunnut pakata mukaan. Lahdessa oli Monican synttärijuhlat ! Superkivaa, viihdyttiin tosin enemmän Monicalla mutta käytiin Tivolissa pari tuntia jonka jälkeen jatkettiin Seurahuoneen kautta takasin Monicalle jatkoille.Nähtiin viimeksi helmikuun lopussa, HULLUA ! Oon niin käsittämättömän ylpeä että Monica pääsi lukeman lakia Helsinkiin ja mä tulen varmasti käymään siellä moikkaamassa myös Monican super kämppistä Maijaa !

Tänään heräsin sohvalta aikasin, vähän siivoomista ja aamupalaa jonka jälkeen mun kyyti saapui Lahteen, isi ajoi tampereelle ja Peter vaasaan. Se on ajanut enemmän jo nyt kun minä koko mun autokoulun aikana. Sen synttäreihin on 3 kk ja 1 päivä. Mä nukuin koko matkan. Vaasassa sain isin saabin ja ajoin meidät äitin luokse. Saabi on ehkä taas mun lempiauto:D En oo ajanut sillä kun kerran tänä vuonna aikasemmin joten se on ymmärrettävää että olin unohtanut sen mahtavuuden. Hahah. Nyt on pyykillinen vaatteita pesty, ajattelin katsoa vähän jotain sarjaa ja huomenna on hektinen päivä tiedossa. Viimeinen lomapäivä koska tiistaina olen taas työelämässä ! 

Olen myös todennut että lähes kaikki suomalaiset on blondeja ! Kesti hetki