Maailman sekopäisin Tukholma

Oon ehkä nauranut itseni hengiltä viimeisten viiden päivän aikana.

Nukuin noin 2 tuntia ennen aamulentoa perjantaina. Siitä alkaa jo tulla tapa, haha. Pakkasin taas vaihteeksi viidessä minuutissa aamulla ja jätin kaiken oleellisen kotiin. Nukahdin tosin hyvinkin nopeesti lentokoneessa ja heräsin keskellä sumua. Oltiin sumussa varmaan 40min ennenkun yhtäkkiä oltiin laskeuduttu. Kone oli myöhässä mutta Hanna odotti Volvolla ulkopuolella, käytiin heittämässä mun tavarat ja lähdettiin ruokakauppaan ja ostamaan 3kg halloween karkkia. Käytiin supersmoothiella ja ostettiin noitahatut.



Käytiin superkaupassa ja olin aika innoissani liha ja juustotiskeistä. Niillä oli miljoona valinnanvaraa kaikesta ! Kotona mentiin ullakolle hakemaan halloween koristeita. Ajattelin että se on helppojuttu.

4 isoa pahvilaatikollista myöhemmin se ei ollut kovin helppojuttu. Tässä ei vielä ollut edes kuulemma kaikki. Sekopäistä. Olen myös saanut motivaattori maineen koska kun nämä neljä laatikkoa oltiin tyhjennetty lattialle Hanna halusi ottaa paussia, en antanut ja yhtäkkiä koko kämppä oli kaunis ja ahdistus tavaran paljoudesta oli poissa. Mun lempikoriste on veriset sakset, veitset ja sahat katossa. 

 

Illalla syötiin libanonilaista, juotiin viiniä ja ja ja. 

Lauantaina heräsin Danielin aamulistaan. Räppiä murojen syönnistä, hehkutusta kuinka ihanaa onkaan herätä maanantai aamuna jne. En tiennyt että on olemassa niin monta laulua aamusta ja heräämisestä. Lähdettiin keskustaan vaikka Hanna tuskasteli sitä että on palkkapäivän jälkeinen lauantai ja paljon ihmisiä liikkeessä. En tiedä miksi kaikki ihmisvihaajat on mun kavereita. Mulla ei oo mitään sitä vastaan että saan tungeksia ihmisten keskellä. Kierreltiin monen monta tuntia kunnes mentiin smoothielle Blueberryyn. En ollut löytänyt mitään. Kello kolme Hanna oli bookannut meille meikkauksen make up storessa, Hanna oli ensimmäisenä ja sai aivan mahtavan meikin. Mulle tuli toinen artisti tekemään ja mulla on vaan yksi tunne koko episoodista.

Itkin aika paljon. Älkää antako hymyn hämätä koska näytin oikeesti noidalta hänen meikkauksen jälkeen ja olin niin shokissa että en edes saanut sanottua kuinka hirveetä jälkeä hän oli tehnyt. (okei oikeesti siis en itkenyt meikin hirveydestä) Mutta se oli hirvee. Hän itse vakuitti olevansa niin tyytyväinen että kiitin vaan ja mentiin sovituskoppiin jossa sain vähän korjata mun naamaa. Käsittämätöntä. Illan korjasi tosin se että näin DANNYN ! aaaaaaaaaah, danny saucedo, jonka ulosäännestyksen jälkeen en katsonut ruotsin Idolssia neljään vuoteen ihan vaan protestiksi. 

Okei en ollut ainut joka hänet näki. Mutta tuolla järjestysvalvojien välissä. Kiitos Hannalle joka ottaa näitä noloja kuvia jotta mulla on muistoja. Itse en ikinä olisi kehdannut ottaa kyseistä kuvaa kaikkien teinejen ja mummojen seassa. Käytiin Vagamamassa syömässä ja oon ihan myyty. Niiiiin hyvää ja söin tikuilla koko annoksen. Jopa katkarapuja joista en yhtään tykkää. Ne oli tosihyviä. 

Koska meidän shoppailu ei ollut mennyt hyvin, näytin noidalta naamasta, koska olin jättänyt kaikki oleelliset vaatteet vaasaan ja olen reippaasti alaikäinen jokaiseen yökerhoon joka olisi Hannan makuun päätettiin jäädä kotiin Lauantai iltana. Käytiin ostamassa drinkkiainekset kumminkin kotidrinkkeilyyn. Ja yhtäkkiä mulla oli päällä paljettimekko ja oltiin päätetty lähteä ulos. 

Toistan. Paljettimekko. Aloitettiin vanhennetaan Julia 10 vuotta projekti, hiukset ponnarille ja kultaiset korvakorut korviin. Tajusin että mulla ei ole kenkiä. No Hannalla on tietenkin ratkaisu kaikkeen ja hän kaivaa ratsastussaappaansa esille. Mulla oli siis päällä musta paljettimekko ja ratsastussaappaat, Hanna ojentaa mulle pienen laukun. Perun ulosmenon, en todellakaan ole menossa ihmisten ilmoille näin. Hanna ei antanut mun laittaa mitään mun omia vaatteita koska ne ei ole "tukholmalaisia" koska ne ei ollut mustia. Ne oli myös liian teinejä koska ne oli beigejä. Hanna kaivoi vähän kaappiaan ja löysi kaksi muuta mustaa mekkoa. Yhteen tykästyin kovasti mutta näytin kuulemma siltä että olisin tullut hautajaisista. Tehtiin kompromissi ja laitoin kivan mustan mekon ja ne ratsastussaappaat. Hannan tiger of sweden takki ja huivi sekä se pikkulaukku jossa oli 29-vuotiaan paperit. 

Nauratin vähän itseäni. Vähän ennen yökerhoa vaihdettiin myös pankkikortit. Ne ei edes kysynyt meiltä papereita (en vieläkään tiedä pitäisikö mun olla iloinen vai syvästi loukkaantunut), ongelma tuli tosin kun 2 metriä portsareista piti maksaa sisäänpääsy. Hannalla oli edelleen mun kortti ja mulla oli Hannan, Hanna antaa mun kortin ja ne kysyy henkkareita. "ööö, ei mulla oo henkkareita tolle kortille" no, minä anteliaana sanon että mä tietty tarjoon, kaivan hannan henkkarit ja kortin esille ja allekirjoitan kuitin. Tämä siis tiesi sitä että Hanna tarjoaa koko illan koska mun korttia ei voi käyttää sillä mun henkkareilla ei todellakaan ole ikää maksaa mitään. Patricia oli laiva yökerho ja ihan huippu. Illan kohokohdat tulee tässä: 

-schlager-baari. NIIN ruotsalaista !! 

-35-vuotias nainen puhuu mulle koska olen "ainut hänen iässään jonossa" ....

-kun bändi tulee lavalle Hanna kaivaa automaattisesti korvatulpat laukusta

-Hanna kertoo olevansa lyhyiden ulkomaalaisten miesten unelmanainen, mikä todellakin piti paikkansa

-musta lyhyt mies joka tuijottaa Hannaa 10 metriä meistä noin 20 minuttia kunnes tulee puhumaan Hannalle, kumpikaan meistä ei tietenkään puhu englantia joten hän jää siihen, 20 senttiä meidän naamoista tuijottamaan toiset 10 minuuttia kunnes Hanna häätää hänet pois. Sillon hän kävelee toiseen päähän baaria ja jää siihen tuijottamaan. 

-Viereinen mies alkaa kysyä mitä etsimme tänä iltana, vastaan hetken mutta lopuksi en enään osaa puhua ruotsia. Hanna ottaa ohjat käteensä, valehtelee olevansa turkista (blondi, kalpee, siniset silmät) ja sanoo että me olemme pari emmekä etsi miestä. Mies nousee heti ylös ja menee kertomaan kavereillensa että me ollaan lesboja. 

-Hannan uskomaton kyky päästä ennen jonoa joka paikkaan. 

Ilta oli kertakaikkinaisen niin onnistunut. 

Sunnuntaina lähdettiin aamuleffan jälkeen kävelylle. Hanna teki musta taas tukholmalaisen tiger of sweden takilla ja pipolla. Minä ja Daniel pidettiin powerwalk kisoja ja Hanna valitti lyhyistä jaloistaan. 

Käveltiin aika pitkä lenkki kahvilaan teelle ja käveltiin takaisin. Syötiin mahtavan hyvää lihapataa ja juotiin 12 vuotta vanhaa viiniä. Miettikää. Mä oon ollut 7 vuotta kun kyseinen viini on tehty. Hoho.

Yritettiin katsoa kauhuleffa joka jäi tosin kesken heti alussa. Makasin viltin alla ja katsoin yhdellä silmällä leffaa viltin läpi, toisella kädellä peitin toisen silmän ja pidin korvista kiinni että en kuulisi mitään. 

Eilen käytiin kaupungilla taas, valitin että en ole löytänyt talvisaappaita vaikka olen etsinyt monta vuotta, ostin heti ensimmäiset jotka näin. Ja ne on aikalailla täydelliset. Illalla käytiin fondueravintolassa. Tosin se ei ollut ihan reilua itse ravintolaa kohtaan koska ollaan kaikki syöty mahtavaa fondueta sveitsissä. Se oli kumminkin ihan ok vaikka tarjoilija oli ihan jostain toiselta planeetalta. 

Tänään olen tehnyt vuoden parhaimman ostoksen. Ehkä jopa elämäni parhaimman ostoksen. Takin marc jacobs enilta joka maksoi enemmän kun kukaan järkevä ihminen ikinä maksaisi mutta olen niin onnellinen siitä että en edes välitä. Se on huippuhieno.

Eilen illalla Rihanna oli peruuttanut konserttinsa malmössä joten nyt jännätään esiintyykö hän tänään tukholmassa. Peukut pystyyn ! Nyt illalla Hanna heitti koneensa mulle ja käski blogata joten vieraana en voinut tehdä muuta kun totella. Nyt se on sentään hoidettu. 

Oon viihtynyt niin hyvin että ei pahemmin innosta palata suomeen huomenna yöllä mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Tukholma on huippuutta:)!