Onnekas minà

Lyhyt pàivà, kello on vàhàn yli neljà ja mun pàivà on ohi. Ihanan pehmeà startti kesàajalle, kellot siirrettiin jo kesàaikaan..?  Justhan ne siirrettiin talviaikaan ja tulin kotiin sunnuntai aamuna 09.15 kiitos sen. Haha. Huomenna alkaa työt vasta 11.30 eli mulla on piitkà vapaa. WUHUU.

Torstaina oli tosiaan vohvelipàivà, maailman hyvimpià. Vohvelirauta voisi olla mun syntymàpàivà lahja, tai elokuu-lahja, tai tervetuloa-suomeen-lahja tai àlà-jàtà-meità-enààn-ikinà-julia-lahja. Luultavasti ostan sen itse.

Perjantaina oli hienonhieno pàivà, oltiin puistossa ja oli làmmin, siivosin vàhàn ja pàivà meni nopeesti. Ilta vietettiin Jennan kanssa rauhallisissa ja syömàrikkaissa merkeissà. Lauantaina nàhtiin Jennan kanssa kaupungissa, sieltà aika nopeesti Cullyyn missà oli Laura, Hazel ja Maggie. Lauran takapiha oltiin viritetty kuntoon Cully jazzia varten. Ja voin sanoa ettà aika moni sinne olisi haluanut tullakkin. Lauran kàmppà on periaatteessa ihan keskellà sità festivaalia. Porukkaa alkoi tulvia sisààn ja Johannakin tuli yllàttàen paikalle, meità oli siis 3 koko suomalaista ja yksi puolikas jenkkisuomalainen. Pelattiin vàhàn beerpongia ja socialisoitiin. Kuusituntia meidàn saapumisen jàlkeen minà, jenna ja monika pààtettiin mennà katsastamaan itse alue. Ei siellà oikeen ollut mitààn tai sitten ei vaan löydetty perille. Làhdettiin junalla takaisin kymmeneltà. Puoli yötà mun puhelin piippas ettà minne olin kadonnut, perus kotiin.












Sunnuntaina tapasin taas Jennan (Hahahhahaa, Jenna ei saa mitààn taukoa mun naamasta) nopeasti ettà ei hengattais kotona koko pàivàà. Olin takasin kotona kolmen aikoihin, löysin taas uuden lyhyemmàn reitin. Wuhuu. Loppu sunnuntai meni niinkun hyvàn sunnuntain kuuluukin, lukien, silmià levàten ilman nukkumista ja syöden maailman parasta pullaa ja maitoa. Oon kyllà ihan vierottunut maidosta, tàmà oli ensimmàinen lasillinen tànà vuonna. Viimevuonna tàhàn aikaan oli vissiin viimeset yo kirjotukset ja maitoa meni varmaan 13 litraa viikossa. Pelottavaa.

Tànààn on ollut vàhàn tylsempi ilma, olen pessyt pyykkejà ja kàytiin myös puistossa Nilsin kanssa, sitten tosiaan pàivà loppui jo vàlipalan jàlkeen. 

Ilouutisia on se ettà tànà viikonloppuna en vielà tiedà mità tapahtuu, ens viikonloppuna mennààn Nizzaan, sen jàlkeisenà viikonloppuna on grillibileet kun Ylva làhtee, sitten seuraavalla viikolla isi tulee tànne ja sunnuntaina lennàn Glasgowiin, tuun takaisin seuraavana viikonloppuna ja sit kun on uusi viikonloppu kàydààn Bernissà Jennan kanssa. Sit on jo toukokuun toinen viikko jolloin ei voi olla muuta kun mahtavuutta. Vàhàn mua harmittaa ettà en pààse juhlimaan vappua kun ensimmàistà kertaa mulla olisi lakki ja kaikki. Viimevuoden vapun olin töissà pitàmàssà alkeistunteja ja kun mentiin syömààn martin baariin niin tori oltiin jo tyhjennetty, ettà eikai elàmà niin reilua ole. Tulee oikeesti pian itku kun mietin ettà ens vappu on vasta vuoden pààstà! Onneks on paljon ohjelmaa sen ympàrillà niin en ehdi itkeà.

Hyvà fiilis siis muuten! Tosin kaikki nàkee musta huonoja unia, tai painajaisia. Pelottavaa. Parin pàivàn sisààn kolme ihmistà on sanonut ettà olin niiden pahoissa unissa. Raukka minà.

Nyt kaupungin kautta salille. Yritàn löytàà kadotetun salimotivaation jostain, enààn 2 viikkoa korttia jàljellà. Sekin on ilonaihe. Haha