Ensinnä, anteeksi suomen kieleni. Jopa mun silmiin sattui lukea edellistä postausta ja silloin tosiaan puhutaan mun silmistä jotka ei kovin hyvin suomea edes enään puhu.
Eilinen alkoi shokki herätyksellä, joku soitti mun puhelimeen ja vastasin. Mulle puhuttiin ranskaa, sain vastattua bonjour takaisin ja sit heitin luurin päälle kun sain paniikin. Sieltä soitettiin vielä 7 kertaa enkä kyvennyt vastaamaan kun tajusin kuinka dorka mun käyttäytyminen oli ekassa puhelussa. Sitten mulle jätettiin puhelinvastaajaan viesti jossa pyydettiin soittamaan takaisin koska se koski mun lippuja lausannesta milanoon. Ja tiesinhän mä sen, mulla ei ollut nimeä postilaatikossa joten ne oltiin palautettu. En kumminkaan viittinyt heti soittaa takaisin koska mua niin nolotti.
Tapasin Jennan 9.00 ja mentiin aamupilatekseen. Voin sanoa että maanantain ilta gymstickin jälkeen oli vähän rankkaa. Ohjaaja oli puolisekaisin ja näytti blondilta virve rostilta mutta se oli tosihyvä, se tuli kädestä pitäen näyttämään miten tehdään babykrokotiili ja kuolema oli lähellä koska se oli rankkaa jo silloin kun tein sen väärin. Aamujumpat on kyllä aika rankkoja mulle mutta hauskaa oli. Tänään oon tosin hullunkipee, syytän babykrokotiiliä kun jouduin tekemään sen kunnolla ja niin kauan. Salin jälkeen käytiin ostamassa mulle rusinoita (oon ihan hulluna rusinoihin, kananmuniin, mandariineihin, appelsiineihin ja raejuustoon, ainut yhdistävä tekiä näille mitä keksin on että kaikki on pyöreitä). Ajattelin juuri soittaa sinne mistä aamulla soitettiin kun sain soiton sieltä taas, yhdeksäs yritys, aika sinnikkäitä ! Onneksi Jenna oli vieressä ja auttoi mua koska se ei tosiaan puhunu englantia se soittaja. Liput on taas postitettu eli jospa tällä kertaa ne löytäis perille!
Illalla oli tarkoitus vielä käydä salilla mutta olin sopinut tapaamiseen morgesiin ja whitehorseen joten olisi tullut vähän turhan tiukkaa ajan kanssa, päätin siis hengailla ja hengitellä tunnin. Morgesissa oli hauskaa tavalliseen tapaan. Jostainsyystä ne ei tosin osaa tarjoilla kuumaa teetä, se on aina sellasta puolihaaleeta... nam!
Kun tulin takaisin Lausanneen niin näin juna-asemalla vanhan ranskanopettajani, joka tottakai puhui mulle ranskaksi. Luulin että hän kysyi jos kävin vain sen yhden kurssin hänen kanssa (vaikka hän tosiasiassa kysyi käynkö kerran viikossa nykyään) ja minä vastasin että joo yhden, sitten tuli kiusallinen tilanne kun tajusin että hän luuli mun käyvän tunneilla ja mähän en todellakaan käy. Valkoinen valhe sai tehdä tehtävänsä ja kerroin että mulla on siis yksi ranskankielinen kaveri jonka kanssa puhun, opettaja oli innoissaan ! Sillä oli myös kaksi lasta, joista nuorin poika, noin 5 vuotias, kattoi mua kun sirkusapinaa kun opettaja kertoi mun olevan suomalainen. "WAUUUU! " ja kauhea tuijotus. Olen eksoottinen ilmestys.
Juoksin kotiin johtuen kylmyydestä. -3C! Enään ei edes auta laskettelutakki. Täällä jäätyy ! Tää mun keväthypetys on ohi, ei täällä kevättä nähdä varmaan vielä pitkään aikaan. Juttelin hetken perheen äidin kanssa ja oon tyytyväinen mun tuuriin jolla kerrankin oli positiivinen seuraus, mulla on paras perhe mitä mä tiedän !
Tänään oli uusi jännitys parkkeerauksen kanssa Morgesissa, mentiin taas jäähallille mistä siis viimeviikolla sain sakot, ja siellä oli heti poliisi vastassa. Poliisit siis hoitaa myös parkkipirkon virkaa. Kiertelin ympäri mutta en löytänyt ainuttakaan vapaata paikkaa, poliisisetä kirjoitteli hullunkiiltosilmissä sakkoja varmaan 20 autolle kun ne oli pistänyt auton sitten sivuun kun ei löytynyt ruutua. Kiitin luojaa että poliisi oli sielä jo kun saavuin ja näin sen tekevän pahoja eli en pistänyt autoa samalla tavalla kun kaikki muut. Sit alkoi parkkipaikan metsästys, en löytänyt mistään kunnes päätin mennä Migroksen parkkihalliin jossa pitäisi olla kaksi vapaata paikkaa. Sinne siis, ensimmäinen parkkihalli sitten kerran autokoulussa puolityhjässä kivihaancittarin hallissa. Paikkoja ei tosiaan ollut mitenkään ekstraa, ajoin vahingossa yhden ohi puoliksi kun huomasin, aloin peruttamaan vähitellen mutta takana oleva ei tajunnut peruttaa. Krokasin auton niin että se oli vinosti siinä käytävällä ja silloin auto tajusi peruttaa takanani, oli aika jännät paikat koska se minne olin menossa oli tolpan ja ISON auton välissä. Toisin sanottuna tää iso auto vei puolet mun paikasta. Sain auton sinne silti ilman henkilövahinkoja. Kokoajan olin tosin varma että saan sakot, mun maha sanoi niin mutta onneksi en saanut.
Päivällä sain soiton että lausannessa on hälytykset päällä ja se voi tulla tänne kylään myös. Ei tarvitse hätääntyä vaan ne on vaan harjotukset. Onneksi mulle ilmotettiin, muuten olisin ehkä kuollut shokista ja jäänyt sisään koko loppupäiväksi poikien kanssa koska kaksi minuuttia sen jälkeen alkoi huuto.
Tarkoitus oli mennä suoraan salille mutta olin unohtanut ipodini päälle eli akku oli tyhjä. Joten nyt yritän saada akkua siihen mahdollisimman nopeasti, sitten salille, suihkuun, keittiön ja salkkareitten kautta ehkä aikasin nukkumaan. Mulla on kuoleman väsy!
Tosin kellohan on jo vaikka mitä ja mun pitäis kyllä siivota mun huonekkin... Eli toiveajattelua se on että pääsisin aikasin nukkumaan. Onneksi huomenna on myöhäinen aamu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti