Viimeinen viikonloppu Ranskassa ja Genevessä pitkään aikaan

Otsikko on ollut tuossa jo kaksi tuntia. Kaksi tuntia olen yrittänyt keksiä sanoja sille että kuinka kiva viikonloppu mulla on ollut ja kuinka surullista se on että samanlaista ei tulee enään ikinä. 

Perjantaina otin junan Geneveen, ja Jenna tuli samalla eli oli harvinaisen hauska juna matka. Genevessä otin raitiovaunun ranskan rajalle josta Monica tuli nappaamaan mut kyytiin ja ajettiin niille. Pari tuntia meni jutellessa ja katsellessa how I met your motheria. Sain myös tarkastettua tilitietoni kun sain lainata Monican ehjää konetta ja meinasin kuolla nauruun. Vaikka säästötililleni on tullut huolestuttava viesti ja talletus niin ei ole syytä hätään, ne rahat meni jo eteenpäin. 

Aamulla herättiin yhdeksän aikoihin ja vähän yli kymmenen lähdettiin liikkeelle, käytiin tallilla siirtämässä monican lapsien tuntia, Lidlissä ostamassa booliaineksia ja giant kokoisessa jättimarketissa. Olin niin iloinen kun huomasin mitkä on ranskan valikoimat, sata kertaa isommat kun sveitsissä, ja niiden hinnat ! Shoppailin siis vähän, sain vichyn naamanhoitotuotteita kahdellakymmenellä eurolla kun sveitsissä olisin maksanut n. viisikymmentä euroa samasta. Selvää säästöä. Ostin myös muuta pientä ja halpaa, mm uuden white now hammastahnan jonka pitäisi toimia paremmin kun nykyisen sveitsin white now. Tästä uudesta maksoin 2 euroa, sveitsissä maksoin 5 euroa tästä ei toimivasta. Alan käymään ranskassa ostamassa kaiken. Shamppoihinkin uppoo ihan järkyttävästi rahaa. Ei ok. 

Käytiin myös nopeasti vaatekaupoissa ja sitten fonduilemaan. Ranskan tapaan. Leivät oli leikattu valmiiksi sellasiin pikku kuutioihin kun sveitsissä saa leipä siivuja jotka itse revitään. Fonduessa on 3 eri juustoa kun sveitsissä on yhtä. Mun mielipide on että juusto on parempaa ranskalaisessa fonduesa mutta leipä on parempaa sveitsiläisessä. Tasapeli, fondue ei kumminkaan mitenkään voi olla pahaa joten se oli onnistunutta. Lähdettiin takaisin Monicalle, meillä oli 2 tuntia aikaa vaan hengittää ja levätä mutta meillä meinasi mahat kuolla. Sitä juustoa oli huomattavasti enemmän ranskan puolella kun sveitsin puolella ja mehän ei niin hyvää ruokaa jätetä vaikka maha on täynnä. Ensimmäinen tunti meni nopeesti ja toisena tuntina katsottiin how i met your motheria. Luulen että olen jäänyt koukkuun vaikka se ei niin hyvä sarja olekkaan. Join ensimmäisen espressoni. Pahaa kun synti enkä ymmärrä miks ihmiset maksaa siitä. En ole kahvi ihmisiä. Puoli seitsämän aikoihin lähdettiin Monican korispeliin ja se loppui 22.15. Sain lainata ipodia ja aika meni oikeestaan ihan hyvin kun seurasi peliä. Puupenkit ei vaan ole niin katsoja ystävällisiä.

Pelin jälkeen joukkueella oli hallilla kunnon buffetti, ihmiset oli tuonut ruokia ja sain syödä muunmuassa maailman parasta tiramisua. Tehtiin suomalaista boolia ja Monica oli ostanut vaaleanpunaista barbi champanjaa jota skoolattiin Monican kunniaksi. Puoli yhdeltä lähdettiin Geneveen hallilta ja kohti jotain yökerhoa. Suunnitelmat vaihtui alkuperäisen montecristo clubista johonkin P:llä alkavaan koska ulkona satoi eikä haluttu jonottaa. Tämä sopi itselleni mainiosti koska montecristoon olisi ollut neljänkymmenen frangin sisäänpääsy, nyt päästiin ilmaiseksi. Juostaan Monican kanssa ensimmäisinä sinne ja siinä oli pieni jono, ne kertoi meille että ellei oo pöytää niin ei pääse sisään. Portsarit kuitenkin huitoi meidät jonon ohi ja päästi sisään. WUHUU, Monica sai neuvoteltua muutkin kaverit sisään vaikka niitä ne ei niin innoissaan olisi halunnut päästää, osa oli kuulemma alipukeutuneita eli ei tarpeeksi hienosti. Miten me aina päädytään näille snobi clubeille? Joku mies tulee ja ostaa meille 15nolla frangin edestä vodka redbullia vaikka kukaan ei edes kysynyt. Tanssitaan kunnes kello lyö neljä ja yhtäkkiä löydämme itsemme VIP puolelta juomassa champanjaa. Ei viikonloppua Monican kanssa ilman VIP kohtelua. Puoli viideltä mulla rupesi tulemaan hätä että en ehdi junaan joka lähtisi 4.54 eli aika pian. Mulla oli mun tavarat Monican valmentajan autossa ja Monican naapuri oli luvannut heittää mut juna-asemalle.

Seistään narikassa vielä 4.45 ja odotetaan porukkaa kasaan, olin varma että en tule ehtimään ja otan sitten seuraavan junan ja maksan. Ennen viittähän saan matkustaa ilmaiseksi. Jollain ihmeen kaupalla ollaan juna-aseman ulkopuolella 4.54 ja voin sanoa että en ikinä ole juossut niin nopeesti, ensiksi väärälle raiteelle. Nousen junaan ja kymmen sekunttia sen jälkeen ovet menee kiinni. Junassa käytin ajan hyväkseni ja pesin hampaat ja naaman ja harjasin hiukset ja vaihdoin vaatteet. Perus. Kotona olin kuudelta tänä aamuna. 

Nyt oon kirjoittanut tätä postausta 5 tuntia. Ehkä tää on valmis. Yritän saada itunessini järjestykseen koska tulin kotiin 12nollanolla biisin kanssa. Huomenna alkaa hiihtolomaviikko eli kaksi lasta kaikki päivät. 

Monicalle en ehtinyt kunnolla sanoa heippa tämän juna jutun takia mutta en voi edes kertoa kuinka iloinen olen että hänet olen tavannut. Meillä on ollut niin hauskoja hetkiä ja tämä viikonloppu kruunasi kaiken. Olen varma että me pidämme vielä paljon yhteyttä ja onhan meillä karibian reissukin suunniteltuna kunhan ollaan vähän rikkaampia. Kiitos Monica ja kaikki onni ja energia sisäänpääsykokeisiin!