Siinä meni syyskuu, kolmas kuukausi Sveitsissä alkakoon

Oon asioinut tänään ranskaksi leipomossa, alusta loppuun ! Sain jopa oikeen leivän ostettua. Vähän katoin sanakirjasta ennenkun menin sinne mutta oon tyytyväinen etten vaihtanut englantiin vaikka jännitti. Tosin ei ne englantia olisi ymmärtänytkään eli parempi oli kokeilla.

Muuten olen tänään tehnyt kalakeittoa (onneksi haettiin leipää koska lapset rupesi itkemään kun ne näki mitä oli ruokana), ne kumminkin maistoi pienen tappelun jälkeen. Lisäksi leivottiin muffinsseja Nilsin kanssa jotka oli täysi hitti. Lapset on kehunut niitä koko päivän, luultavasti siinä toivossa että ne sais toisen, mutta yksi riittää, oon järkyttävä tiukkapipo. Tänään oli mielestäni jopa kivaa tehdä ruokaa, eli ehkä tää tästä :)

Keli täällä alkaa jo olla syksyinen, mietin pitäiskö mun lauantaina ostaa syystakki vai suoraan siirtyä talvitakkiin ja syystakin sijaan ostaa joku ulkoilutakki koska sunnuntaina ollaan menossa vuorille ! Kuulemma siellä voi olla jo lunta. O-ou ! No se jää nähtäväksi. Kumminkin huomenna ollaan lähdössä Geneveen Bypassiin,http://www.bypass.ch/ , ja siellä tapaan ehkä myös Monican ! Mehän ollaan marraskuussa menossa Pariisiin. Tuntuu jo että tunnen Monican hyvin vaikka ei olla tavattukkaan:D

Muuten kaikki pyörii normaalisti, viihdyn hyvin ja kotiikävä ei ole niin vahva kun on terve. Viime lauantain kaupunkikierros avasi silmiäni kuinka hieno kaupunki Lausanne onkaan, mä oon aina pyöriny vähän ulkopuolella kun en ikinä oo ennättänyt niin pitkälle ennenkun rahat on jo käytetty. Vaasa tuntuu erittäin normaalilta ja hyvinhyvin pieneltä kaupungilta. Toinen kiva juttu Lausannessa on että täällä on kokoajan ohjelmaa, viime viikonloppuna esimerkiksi oli viinifestivaali Lutryssä pe-su, joku karnevali Morgesissa pe-la ja la-su välisenä yönä oli museoiden yö.

Ranskantunti eilen oli jo aika haastava, suurin osa muista on opiskellut ranskaa vähintään 3 vuotta koulussa eli mulla on paljon tekemistä. Pitää vaan sitkeesti lukea sanoja ja opiskella, minkä tosiaan aijon tehdä. Suomeenkin pitäisi keksiä maksulliset koulut, kummasti kohentaa motivaatiota kun ei halua että raha valuu hukkaan.

Jos pitäisi tiivistää tämä kuukausi niin se on ollut rankempi kun ensimmäinen. Elokuussa elin pienessä kuplassa, kaikki oli niin uutta ja hienoa. Ihmeen hyvin kyllä pärjäsin vaikka ihan itse kaupunkiin, metroon, juniin, busseihin ja ranskankieleen tutustuin. Nyt syyskuussa olen ollut paljon kipeä, kun on kipeä ei ole ohjelmaa, kun ei oo ohjelmaa on aikaa miettiä, kun on aikaa miettiä tulee ikävä kotiin. Lapset on jo tutustunut muhun eli en ole enään tuntematon, joten testailua on ollut huomattavasti enemmän kun viime kuussa. Nyt alkaa suunta sen suhteen olla taas parempaan päin ja ne on käyttäytynyt oikein hyvin tän viikon. Olen tutustunut täällä todella moniin ihmisiin näiden kahden kuukauden aikana ja luulen että olen saanut myös elinikäisiä ystäviä. Kun irtaantuu kokonaan omasta piiristä (ja mun tilanteessa omasta maasta) niin huomaa kuinka mahtavia ihmisä onkaan maailmassa ja se kuinka suomalaiset ulkomailla pitää yhtä (ja ruotsalaiset, mä oon vähän välimuoto niin mä pyörin molemmissa).

Toisin sanoen olen sopeutunut.

Huonot asiat on että en ole ajanut autoa 2 kuukauteen. En kertakaikkiaan uskalla tässä liikenteessä. Ja ratsastamisesta ei oo ollut näin pitkää taukoa varmaan 10 vuoteen.