Normi 30v-päivä

Aamu alkoi hyvin kun kuulin että Nils nukkuu vielä joten ajattelin että saan rauhassa silittää pyykit, samassa hetkessä kun vanhemmat lähtee ovesta ulos alkaa järkyttävä huutoitku yläkerrasta, Nils on hereillä. Se huusi äitiä mutta äitiä mulla ei ollut antaa jolloin huuto paheni, yritin selittää ja kysyä mikä on mutta itku jatkuu. Yhtäkkiä se havahtui ja kysyi mitä, toistin aikasemmin sanotut asiat ja ehdotin että joko nukkuu vielä tai tulee aamupalalle. Nukkui 10 minuuttia ja nousi sitten, vaikutti vähän vihaselta ja kävi aina mulkoilemassa mua ja juoksi sitten pois kun katsoin ylös. Mentiin sitten aamupalalle vaikka pisti eka vastaan.

Aamupalan jälkeen annoin katsoa tv:tä ja pelata playstationia, sillävälin pesin koneellisen pyykkiä ja silitin kaikki mun omat vaatteet, juma mikä ero ! Jos tästä vuodesta jää jokin tapa käteen niin toivon että se on toi, mutta pelkään että oon allerginen silittämiselle. Tein myös ruokaa, tortellineja, vaan. Nils tykkäsi kauheesti minä en. Siivosin keittiön ja lähdettiin puistoon.

Pakko sanoa että täällä on melki kuumempi kun sunny beachilla (33C) joten oli aika kuuma farkuissa. Huomenna ehkä paljastan tautiset reiteni, nyt olen vähän enemmän hyväksytty kun pari päivää sitten. Puistossa oltiin pari tuntia ja sitten mentiin välipalalle kotiin. Ei olisi sillonkaan ruoka maistunu mutta nopeesti istui poika keittiöpöydän äärellä kun sanoin että ei tarvi syödä jos ei halua mutta mä meen ainakin välipalalle. Oon löytänyt taktiikan.

Sen jälkeen leikittiin vaikka kuinka ja pian Maxence tuli kotiin jalkapallo leiriltä, tänään olin ekaa kertaa molempien kanssa yksin, perheen isä lähti asioille. Maxence halusi pelata pleikkaa ja annoin luvan kunhan ensiksi siivoaisi vähän huonetta, ei mutinaa vaan homma hoitui noin vain ! Myös Nils siivosi tänään omat jälkensä ja hieman jopa omassa huoneessaan, reippaita lapsia:)

Työpäivän jälkeen sain perheen äidiltä uuden bussiaikataulun, junaaikataulun ja hintalistan kun eilen vanhoista ei ollut apua. Sitten lähdin Morgesiin lataamaan prepaid aikaa jotta saan ottaa käyttöön sveitsiläisen numeroni, ihme kyllä se ei ollut vaikeaa, alan jo tottua tähän ranskaan ja bussikuskitkin alkaa olla vähän ystävällisempiä kun osaan asioida kokonaan niiden kielellä.

Oon muuten huomannu kuinka paljon puhetapani on täällä äitiytynyt "älä revi mua vaatteista, käytä haarukkaa ja veistä, älä leiki ruualla, älä heitä leluja lattialle, älä revi kukkia maasta, älä tuijota setää, älä juokse tien yli, älä sano bajs, älä pistä käpyjä suuhun, älä niistä mun vaatteisiin, älä nuole mun kättä" Vaasassa mun puhe oli tyyliin "mitä, tänään pullo!?! BAILA !!"
Näytän myös äidiltä, en jaksa laittautua aamusin ja kuljen kokoajan iso pussi kädessä missä on millon mitäkin, välipalaa, vettä, toiset kengät jos ensimmäiset hiertää, ekstra housut, huppari jos alkaa satamaan jne. Joskus ekstrana on myös pierutyyny, sitä kannan kädessä koska ei ikinä tiedä millon sille tulee tarvetta.

Nyt illalla syötiin risottoa ja arabialaista makkaraa, se makkara oli jotain niin tulista. Lisäksi juotiin pullo punaviiniä ja juteltiin yhtä sun toista. Pakko sanoa että tämän mukavempaan perheeseen en olisi voinut päästä, vanhemmat on ihan huippukivoja:)!